Polaroid- vieraskirja ilman rekvisiittaa

En ole varma, että kuulunko tässä asiassa vähemmistöön, mutta en voi sietää photo booth- rekvisiittaa. Etenkään niitä tikkujen päässä olevia mukahauskoja viiksiä, hattuja ja silmälaseja. Jos tarkoitus on ottaa hauska valokuva niin uskon ennemmin hauskoihin poseerauksiin tai huolelliseen taustan valitsemiseen kuin ylimääräisiin härpäkkeisiin. Tästä huolimatta mietin, että kannattaako polaroid- vieraskirjaa toteuttaa ilman rekvisiittaa vai olisiko lopputulos vain jäykkää ja liiankin asiallista valokuvapönötystä.

Pidän ehdottomasti eniten hauskoista tilannekuvista. Tästä heräsikin ajatus, että mitä jos vain jätetään pakollinen poseeraaminen sikseen ja toteutettaisiin polaroid- vieraskirja niin, että kaikki vieraat saisivat illan aikana vapaasti käyttää kameraa ja ottaa kuvia toisistaan eri tilanteissa. Mitä enemmän salakuvausta sen parempi siis! Tällaisella rennolla konseptilla esimerkiksi kaasojen on myös helppo lykätä kamera jollekin porukalle ja pyytää räpsimään muutama kuva jos kameran käyttö meinaa juhlan tiimellyksessä unohtua. 

Vieraskirja löytyi pienen etsinnän jälkeen Etsystä. Halusin, että kirjassa olisi tyhjät valkoiset sivut ilman viivoja ja että kansi olisi tyylikäs ja personoitu meille. Väriksi valikoitui valkoinen kirja kiiltävällä kuparisella tekstillä. Ajattelin, että tähän konseptiin kierrenidonta olisi kätevin, jotta kirjaan olisi mahdollisimman helppo liimata kuvat ja kirjoittaa halutessaan tekstiä. Liimanidonnalla tehdyt kirjat kun eivät yleensä pysy itsekseen kovin hyvin auki. Hintaa vieraskirjalle tuli postikuluineen 30€.

Polaroid- kameran ja valokuvapaperit hankin tuttuni kautta, jolloin sain niistä ihan mukavan alennuksen. Valokuvapaperia hankittiin viiden paketin pakkaus, josta saa yhteensä 100 kuvaa. Tämän luulisi riittävän juhliin hyvin. 

Millasia vieraskirjoja teille on tulossa?

Häästressi- onko sitä tullut?

Sain kerran postaustoiveen eräältä häähermostuksen kourissa painivalta kanssamorsiamelta kirjoittaa häästressin selättämisestä. Tällöin vastasin, että olen itse häästressiltä välttynyt, joten kokonaista postausta en ehkä aiheesta saisi, mutta peräänkuulutin mahdollisimman huolellista valmistelua etukäteen. 

Miten on tilanteen laita nyt kun suuri päivä on jo aivan nurkan takana?  Onko sitä kuuluisaa häästressiä tullut? Meillä on ollut kihlauksesta eli hääjärjestelyiden aloittamista itse päivään aikaa noin 2 vuotta ja 8 kuukautta. Yksien juhlien järjestämiseen tuo aika on todella pitkä, mutta toisaalta se on mennyt ajoittain nopeastikin. On ollut vaiheita kun hääjärjestelyiden suhteen ei ole oikein voinut vielä siinä vaiheessa tehdä mitään ja taas joissain kohdissa on tuntunut, että yhtä aikaa hoidettavia asioita on ollut useampi. Jälkimmäinen vaihe on viime kuukausina etenkin korostunut.

Olen ihmisenä todellinen organisoija ja voisin kutsua itseäni melkoisen järjestelmälliseksi. Varmasti nämä luonteenpiirteet ovat olleet suureksi avuksi tässä koko hääjärjestelyurakassa. Minua häihin liittyvät asiat eivät ole stressanneet vaan olen lähinnä ottanut ne mielenkiinnolla vastaan. Minulla olikin pitkään ainoastaan päässäni lista, että mitä hääjärjestelyiden osalta pitäisi tehdä seuraavaksi. Nämä koskivat ennen kaikkea isompia asioita, kuten juhlapaikkaa, kuvaajaa, bändiä ja häämekon ostamista. Kaikki tällaiset asiat saimmekin hyvissä ajoin kasaan ja pitkän järjestelyajan ehdottomasti hyvä puoli on ollut se, että emme joutuneet tekemään kompromisseja mistään palveluntarjoajasta sen vuoksi, että ykkösvaihtoehtomme olisi ollut jo varattu. Toki tämä on vaatinut sen, että on ollut oikeasti aloitekykyä tarttua asioihin riittävän ajoissa, sillä pitkäkään valmisteluaika ei aina ole tae sille, että asioita saisi oikeasti tehtyä ajoissa. 

Mitä lähemmäs hääpäivä alkoi hiipiä niin sitä enemmän tekemistä on kasaantunut lyhyemmälle ajalle. Helmikuun tietämillä eli noin viisi kuukautta ennen häitä alkoi tuntumaan, että pelkästään päässäni oleva tehtävälista lopuille hoidettaville asioille ei enää olisi tarpeeksi luotettava vaan haluaisin nähdä mustaa valkoisella, että missä mennään näiden hommien kanssa.

Eikun siis Excel auki ja listausta tekemään. Taulukoin kaikki pienetkin tehtävät asiat ja laitoin ylös, että milloin kyseinen homma tulisi hoitaa, missä se hoidetaan ja ketkä ovat siitä vastuussa. Vaikka lista oli kohtuullisen pitkä niin itselläni ainakin tämä selkiytti ajatuksia kovasti. Olen täydentänyt listaa sitä mukaan kun uusia asioita on ilmaantunut tai esimerkiksi ajankohta on tarkentunut. Kun tehtäville asioille on selkeä suunnitelma niin itselläni ei ainakaan pääse syntymään niin helposti stressiä ja on palkitsevaa kun listalta voi yliviivata jo tehdyn asian. Oman listauksen olen tehnyt myös juhlapaikalle vietäviin tavaroihin, kuten koristeille ja juomille sun muille tykötarpeille, joka toivottavasti auttaa varmistamaan sen, että kaikki on varmasti pakattu mukaan.

Vastaus otsikon kysymykseen on siis edelleen, että ei ainakaan vielä. En uskalla sanoa, että en tulisi missään vaiheessa minkäänlaisesta häästressistä kärsimään, mutta yritän välttää sen parhaani mukaan juuri huolellisella valmistautumisella etukäteen. Toki yksittäisiä turhautumisia häiden suunnitteluun on minullakin tullut, kun emme esimerkiksi aluksi meinanneet millään löytää sopivaa juhlapaikkaa, mutta stressiksi asti nämä asiat eivät ole yltyneet. Tämä matka kohti häitä on ollut mielestäni todella antoisa eikä ole tullut missään vaiheessa sellaista ”ei-jaksa-eikä-huvita-eikä-oikeastaan-kiinnostakaan”- fiilistä. Malttamattomuutta sen sijaan on ollut aika ajoin havaittavissa, kuten esimerkiksi viime kesänä juhlapaikalla käydessämme tuntui, että haluaisin häiden olevan jo nyt heti, että pääsisimme tuohon ihanaan paikkaan juhlimaan. Olen myös varma, että häiden lähestyessä tulen jonkun verran jännittämään, vaikka en sinänsä stressaisikaan sitä, että jokin menee pieleen.

Huh, tästähän tulikin melko pitkä sepustus. Toivottavasti sain tuotua kuitenkin oman näkökulmani esiin tähän aiheeseen ja ehkä joku sai tästä jotain vinkin tynkääkin.  Olisi kiinnostavaa kuulla teidänkin mietteitä häästressistä.