Häiden aatto

Häitä edeltävänä perjantaina tiedossa oli aikainen herätys. Meidän piti nimittäin olla Paraisilla klo 10 vihkikeskustelussa ja kirkkoharjoituksessa. Olikin varsinainen operaatio saada kahteen autoon mahdutettua monen ihmisen tavaroiden lisäksi kasapäin koristeita sekä muita juhlapaikalle menneitä tarvikkeita. Lisäksi mukaan lähti peräkärry täynnä hääjuomia. Joukossamme tuolloin aamulla olivat minun ja Matiaksen lisäksi kaikki kolme kaasoani, äitini sekä yksi bestmaneista

Olin jutellut vihkipappimme kanssa kerran puhelimessa aiemmin. Tuon keskustelun pohjalta minulle oli kyllä jäänyt hänestä kyllä mukava kuva, mutta oli kiva huomata, että yhteinen sävel löytyi myös kasvotusten. Vaikka papin tehtävänä ei varmasti ole arvostella kenenkään tulevan puolison valintaa niin minusta oli jopa ihan hauskaa kun hän hieman haastoi minua ja Matiasta kertomaan, että miksi haluamme mennä naimisiin juuri toisen kanssa eikä kenenkään muun. Sovimme siis papin kanssa vihkikaavasta ja kävimme kirkossa katsomassa että missä kenenkin pitää milloinkin olla.

Kirkkoharjoituksen jälkeen siirryimme lounaan kautta hääpaikalle. Veimme juomat säilöön kylmäkaappiin, taittelimme lautasliinat cateringin tekemään kattaukseen ja laitoimme koristeet ja muut tykötarpeet paikoilleen. Olin ajatellut, että juhlapaikan laittamisessa menisi maksimissaan kolme tuntia, mutta lopulta se venyikin kuuteen tuntiin lähinnä kukka-asetelmien ja odottelun vuoksi. En halunnut tilata kukkakaupasta valmiita kimppuja ja köynnöksiä vaan ajatukseni oli lähinnä, että heittäisimme kukkamaljakoihin muutamia eukalyptuksen oksia ja kukkia. Tämä ei kuitenkaan lämmittänyt avuksi saapunutta tätiäni, joka on koulutukseltaan hortonomi vaan hän alkoi tehtailemaan parempia kukka-asetelmia maljakoihin. Täytyy kyllä sanoa, että onneksi näin nimittäin tätini sai Emmi-kaasoni avustuksella loihdittua aivan ihanat asetelmat ja sitoi eukalyptuksistakin niin nätit köynnökset pöytiin! Oli huikeaa nähdä kun kaikki päässäni pyöritellyt suunnitelmat nivoutuivat yhdeksi kokonaisuudeksi juhlapaikalla ja kaikki näytti niin kauniilta.

Pääsimme lähtemään alkuillasta hääpaikalta kohti Naantalin Kultaranta resortia, jossa yöpyisimme kaasojeni kanssa häitä edeltävän yön. Huoneemme oli ihanan tilava ja valoisa, joten mahduimme hyvin kaikki neljä samaan huoneeseen. Hotellilla kävimme melkein heti syömässä ja huoneessa annoin kaasoilleni heille kokoamani lahjapussukat, joiden sisällön esittelen tarkemmin omassa postauksessa. Muutama juttu lahjapussin sisällöstä tosin näkyykin jo tuossa yllä olevassa kuvassa, heh!

Minulla oli ollut jo muutamana päivänä hääviikolla pieniä flunssan oireita, mutta jännityksen kasvaessa perjantaina etenkin kurkussani alkoi tuntua tosi inhottavalta iltaa kohden. Koitin tropata itseäni parhaani mukaan, mutta illalla kun oloni vain heikkeni entisestään niin mielialani laski jossakin vaiheessa kuin lehmän häntä, sillä pelkäsin, että olisin hääpäivänä oikeasti todella kipeä. Yöuneni jäivät sekä hääjännityksen että kipeysstressin vuoksi melko vähäisiksi, mutta aamulla oloni oli jo onneksi paljon parempi ja flunssa antoi itsestään seuraavan kerran merkkejä vasta sunnuntaiaamuna. Onneksi!

Seuraavassa postauksessa päästäänkin sitten jo itse hääpäivään ♥

Hääviikko maanantaista torstaihin

Koska hääviikolla en olisi mitenkään kerennyt joka päivä koneen ääreen kirjoittamaan postauksia niin tein muistiinpanoja puhelimeeni, joista kokosin nyt yhden hieman pitemmän postauksen, että mitä kaikkea muun muassa puuhailimme hääviikolla maanantaista torstaihin. Perjantai eli häiden aatto oli sen verran tapahtumien täyteinen, että siitä on tulossa myöhemmin ihan oma postauksensa. 

 Maanantai oli paitsi meidän hääviikkomme alku, myös ensimmäinen lomapäiväni. Vielä sunnuntaina en osannut jännittää ollenkaan, mutta heti maanantain puolella huomasin, että pienen jännityksen nostavan päätään. Onneksi pääsin siitä melko nopeasti eroon kun aloitin aamuni Kuuman ihanalla aamupalalla, 1,5h hieronnalla Namina Wellness spassa sekä jalkahoidossa Salon Nyytissä. Eipä olisi paljon parempaa aloitusta voinut olla lomalle ja meidän hääviikolle! Suosittelen siis ehdottomasti jotakin ihanaa rentoutusta hääviikolle, jotta pääsee niin mieli kuin kroppa hetkeksi irti kaikesta hääpörinästä. 

Iltapäivällä kokoonuimme kaaso- ja bestman porukalla meille käymään vielä läpi häitä edeltävän päivän sekä itse hääpäivän tarkan ohjelman. 

Tiistai alkoi jännittävissä merkeissä kun pääsin vihdoin hakemaan hääpukuni ompelimosta. Olin vienyt sen sinne jo toukokuussa vapun jälkeen, mutta puvussa oli kavennuksen suhteen vähän mutkia matkassa, joten valmistuminen meni aika viime metreille. Tästä en onneksi hermoillut paljon vaan luotin ompelijan ammattitaitoon ja siihen, että puku valmistuisi kyllä häihin mennessä. Tämän lisäksi tiistaina oli luvassa lautasliinojen silittämistä, ripsihuolto ja hieman häävalssin harjoittelua. 

Häähommien lisäksi jouduin hääviikolla käymään useamman kerran lääkärissä ja keskiviikko aamuni alkoikin magneettikuvauksessa makoilulla kun jalkateräni kuvattiin. Kuvauksen jälkeen suuntasin Espoon Ikeaan ostamaan vielä muutamia puuttuneita häätarvikkeita, jonka jälkeen hurautin vanhemmilleni väkertämään muutaman kyltin valmiiksi äitini kanssa. Iltapäivällä lähdimme Matiaksen kanssa vielä ostoksille hankkimaan lahjat bestmaneille, alkoholittoman version alkumaljoista sekä blandikset booliin, jota tarjoiltiin vieraiden odottaessa meitä valokuvauksesta. Keskiviikkona aloin myös ryhmittelemään olohuoneestamme hyvän siivun vallaneita häätavaroita järkevämmin eri kasseihin, joista ne olisi helppo pakata perjantaina mukaan. Keskiviikkona se kuuluisa häästressi alkoi ottamaan minustakin vallan kun tuntui, että juoksin kuin päätön kana paikasta toiseen hoitamassa niin häihin liittyviä kuin kaikkia mahdollisia muita asioita, jotka halusin alta pois ennen häitä ja häämatkaa. Järjestelythän sinänsä olivat hyvällä mallilla, mutta näin jälkikäteen ajatellen ei ollut kovin fiksua bookata hääviikolle ihan niin paljon ohjelmaa kuin mitä olin tehnyt.

Torstai aamuni alkoi samassa paikassa kuin keskiviikkona, mutta tällä kertaa ortopedin vastaanotolla jännittämässä, että heltiäisikö häneltä lupaa käyttää ihania hääkenkiäni edes osan päivästä. Minulla todettiin siis rasitusmurtuman esiaste, joka selittää kipuilleen kohdan jalassani. Totesimme ortopedin kanssa yhteistuumin, että käyttäisin hääpäivänä korkkareita vain kivun sallimissa rajoissa ja vaihtaisin ballerinoihin heti kun siltä tuntuisi. Lääkärin jälkeen suuntasin ostamaan uusia aurinkolaseja, sillä olin onnistunut hukkaamaan lempiarskani eilispäivän tiimellyksessä, buu! Onneksi kuitenkin löysin kivat lasit tilalle vielä -50% alennuksella. Puolen päivän aikaan kävin manikyyrissä, jossa kynsiini tehtiin ranskalainen geelilakkaus. Seuraavana vuorossa oli koiran vieminen trimmaajalle yrittäen samalla selvitellä pientä yllätystä, joka oli tullut vieraidemme hotelliasiassa. Onneksi homma kuitenkin järjestyi parhain päin!

 

Ylivoimaisesti suurinta jännitystä hääviikolla aiheutti sääennusteen seuraaminen, joka tuntui vaihtelevan useita kertoja yhdenkin päivän aikana. Olin jonkin aikaa aivan maani myynyt kun jossain vaiheessa tiistaita ennuste näytti lauantaille runsasta sadetta koko päiväksi. Tämän jälkeen ennuste lähti kuitenkin onneksi paranemaan ja mielenikin kirkastui tämän suhteen. Suurin toiveeni oli, että kunhan heti vihkimisen jälkeen ei sataisi niin kaiken muun voisi kyllä järjestää aivan hyvin sisätiloissa. Halusin siis, että voisimme nauttia edes hevoskärrykyydistä ja potrettikuvauksesta ilman sadetta. Vaikka perjantaina sää oli vielä Paraisilla hyvinkin vaihteleva välillä sataen ja välillä paistaen niin tässä vaiheessa aloin kuitenkin luottamaan sääennusteeseen, että sateet väistyisivät yön aikana ja lauantai olisi aurinkoinen. Taltioin pitkin viikkoa tätä sääennusteen kehittymistä, josta muutama ote tuossa yllä. Loppujen lopuksi lauantainahan Paraisilla oli ajoittaista hentoa pilveä lukuunottamatta täysi auringonpaiste ja lämpöä varjossa noin 23 astetta. Ei olisi kyllä täydellisempää hääsäätä voinut olla ♥

Meidän hääkutsut

Kun hääkutsumme saapuivat keväällä painosta, tein päätöksen, että esittelisin ne täällä blogissa vasta häiden jälkeen. Tämä sen vuoksi, että en jaksanut alkaa söhertämään kutsusta yli esimerkiksi vihkiaikaa ja hotellin kiintiövarauksen tekemiseen liittyviä tietoja, kuten jouduin save the date- korttien kanssa tekemään. Hääkuvia odotellessa nyt on siis vuorossa näiden meidän kutsujen esittely.

Emme noudattaneet yleisesti ottaen kovin orjallisesti aivan hääsuunnittelun alussa valitsemiamme häävärejä, jotka ovat vedenvihreä/murrettu turkoosi, tummansininen, valkoinen ja hiekan väri. Näkyvimmin nämä värit olivat esillä kattauksessa, save the date- korteissa sekä näissä kutsuissa. Save the dateihin valitsimme vedenvihreän pohjan valkoisella tekstillä, joten ajattelimme, että kutsuissa olisi sitten tummansinisen vuoro. Kutsuvaihtoehtoja selatessa huomasin, että Vistaprintille oli tullut mahdollisuus painattaa kultafolioituja tekstejä kutsuihin. Innostuin tästä kovasti, sillä ajattelin tuon kultafolioidun tekstin tuovan kutsuun niin väriä kuin elävyyttä muuten valkoisen tekstin rinnalle.

Mitä kutsun tekstiin tulee niin ajatus runomuotoisesta hääkutsusta oli kytenyt mielessäni pitkään. Olinkin jo monia kuukausia aiemmin etsinyt inspiraatiota ja esimerkkirunoja netistä ja tämänkin kutsun runo oli ollut jo hyvän tovin valmiina. Tämä kutsuihin painettu runo on yhdistelmä netistä löytämiäni runonpätkiä sekoitettuna omaan sovellukseeni. Lopputulos oli juuri sellainen kuin toivoinkin; hauska, meitä kuvaava eikä tärkeä informaatio, kuten päivämäärä tai vihkiaika huku runoon niin, ettei niitä näkisi kutsusta helposti.

Ajattelin, että ihannetapauksessa saisimme myös hääinfon puserrettua kutsun kääntöpuolelle niin, että erillistä infokorttia ei tarvittaisi. Tila kutsussa riittikin juuri ja juuri siihen, että saimme kaiken tarvittavan tiedon mahdutettua samalle paperille. Hääinfon olimme jakaneet yläotsikoihin paikka, majoittuminen, ilmoittautuminen ja muistaminen.

Paikka- kohdassa ilmoitimme tietenkin kirkon sekä juhlapaikan nimet ja osoitteet sekä kuinka pitkä välimatka Paraisten kirkolta on Furuvikin Kartanolle. Suosittelimme myös hotellissa majoittuneita jättämään oman auton hotellille, sillä hotellilta kirkolle on vain 600 metrin matka. Majoittumisesta kertovassa kohdassa meillä oli sama info kuin save the date- korteissa eli ohjeet ja hinta hotelliyön varaamiseen kiintiövarauksemme piiriin. Ilmoittautumisen ohjeistimme hoitamaan soittamalla/tekstiviestillä minulle tai Matiakselle 4.5 mennessä sekä ilmoittamaan samalla mahdolliset allergiat tai erityisruokavaliot. Muistamiseen liittyviä asioita moni tuntuu pohtivan, että miten ilmoittaa vieraille mahdollisimman kauniisti toivovansa lahjaksi vain rahaa. Meillä kutsuun päätyi seuraava muotoilu "Paras lahja on läsnäolonne. Jos kuitenkin haluatte muistaa meitä myös muulla tavoin, käytämme mahdolliset lahjoitukset kiitollisin mielin unelmiemme häämatkaan. Matkakassaa kartuitamme tilille xxxxx/morsiamen nimi."

Vaikka näille kultafolioiduille kutsuille tuli hintaa hieman normaalia enemmän (130€/n. 50 kappaletta) niin olen kyllä näihin edelleen aivan supertyytyväinen ja vierailtakin saimme kutsuista useampia kehuja.

Naimisissa ollaan!

Hei vaan! Viimeisen kuukauden ajan ennen häitä blogi jäi taka-alalle niin hääkiireiden kuin muun elämän vuoksi. Meidän häitä juhlittiin siis viime lauantaina eli naimisissa ollaan! Häät onnistuivat kokonaisuudessaan aivan täydellisesti emmekä voisi olla siitä onnellisempia ja kiitollisempia ♥ Näiden terveisten myötä lähdemme tänään häämatkalle eli palataan sitten sen jälkeen. En malta odotaa, että saamme loputkin kuvat ja häävideot kuvaajalta ja pääsen jakamaan suurta päiväämme tänne blogiin!

Kuvat: Joni Alhonen