Mummin hääpuvussa

Pienen tahattoman blogihiljaisuuden jälkeen pääsen vihdoin kirjoittamaan postauksen, josta olen erityisen innoissani. Sain nimittäin idean, että kokeilisin mummieni sekä äitini hääpukuja ja esittelisin myös ne täällä blogissani. Ensimmäisenä onkin luvassa isäni äidin hääpuku kun olen parhaillaan viettämässä pääsiäistä mummini ja pappani luona Jyväskylän lähellä.

Mummi ja pappa ovat menneet naimisiin 6.7.1963.  Mummillani oli nuorempana ja on ikäisekseen edelleen todella paksut hiukset. Voitteko uskoa, että tuossa hänen hääkampauksessaan ei ole nutturan sisällä mitään valkkia vaan se on tehty kokonaan hänen omista hiuksistaan! Tuota nutturaa reunusti ruusunnupuista tehty seppele. Mummi kertoi, että heidän häitään juhlittiin mummin kotipaikkakunnalla Varkaudessa ravintola Päiviönsaaressa noin 60 vieraan voimin. Hääjuhlassa vieraat lauloivat heille serenadeja, mutta mitään varsinaisia hääleikkejä ei ollut vaan enemmänkin yleistä seurustelua vieraiden kesken. Itse hääjuhla pidettiin ravintolan kabinetissa, mutta tanssimassa käytiin salin puolella, jossa oli myös muita asiakkaita. Kun häävieraat tulivat läheltä niin ruokailu hoitui lähinnä kahvituksena alkumaljoineen, jolloin tarjolla oli voileipäkakun lisäksi hääkakku, muutama kuivakakku ja pikkuleipiä. Häälahjaksi mummi ja pappa saivat kodin käyttötavaraa kuten silitysraudan, sähkövatkaimen, kahvikaluston, pöytäliinoja ja vuodevaatteita. Häämatkalle lähdettiin Lappiin papan siskon Jenkeistä tuomalla hienolla avoautolla.

Tältä tuo mummin puku näytti minun päälläni melkein 55 vuotta myöhemmin. Puku on säilynyt yllättävän hyvässä kunnossa, vaikka mekon silkki on toki rypistynyt säilytyksessä. Mummin kermanvalkoinen hääpuku koostuu kahdesta osasta eli tuossa alla on duschesse- silkistä tehty yksinkertainen mekko, jonka päälle tulee guipure- pitsistä tehty bolero. Mummi on minua jonkinverran lyhyempi eli hänelle mekko on ollut sopivan mittainen korkojen kanssa ja minulle juuri ja juuri tarpeeksi pitkä ilman kenkiä. Ihastuin mummin puvussa etenkin tuohon kauniiseen pitsiboleroon. Tuli mieleen, että boho- tyylistä pitävien morsiamien yllähän on viime vuosina nähty samantyylisiä pukuja kuin tämä eli kaksiosaisia pukuja nimenomaan pitsisellä yläosalla.

Tässä näkyy vielä tuota pitsin kaunista kuviota sekä nuo boleron selkämyksessä olevat napit. Vaikka itse haluan aivan erityylisen hääpuvun niin olen yllättynyt miten hyvin tämä mummin puku itselleni istui ja olihan tämä todella erityinen hetki saada pukea rakkaan mummin hääpuku ylleen ♥

Onko joku muu kokeillut äitinsä tai mumminsa hääpukua tai jopa valinnut sellaisen omaksi hääpuvukseen?

My "I do" would not be the same without you

Otsikon lause on omistettu kolmelle ihanalle naiselle, joita minulla on ilo ja kunnia kutsua parhaiksi kavereikseni ja kaasoikseni ♥  Nämä tyypit haluankin esitellä myös täällä blogissani, sillä he ovat kuitenkin isossa roolissa niin elämässäni kuin meidän hääpäivässä ja sen suunnittelussa.

Olen tutustunut Emmiin, Siiriin ja Taruun jokaiseen hieman eri aikaan ja eri kautta. Siirin (toinen vasemmalta kuvassa) kanssa olimme aikoinaan useamman vuoden samassa partiossa, mutta lopetettuani kyseisen harrastuksen ylä-asteella jäi myös yhteydenpito kokonaan. Emmin (ensimmäinen vasemmalta) tiesin taas isoskoulutuksesta, mutta emme tuolloin kyllä juurikaan jutelleet keskenämme. Taru puolestaan tuli lukiossa juttelemaan minulle (olimme ehkä jollakin samalla kurssilla?) ja tuolloin oikeastaan meidän porukka muodostui. Tässä jengissä parasta on, että voi olla juuri oma itsensä ja jakaa luottamuksella kaikki mahdolliset asiat. Tällaisista ystävistä osaa olla ihan mielettömän kiitollinen ♥

Itselleni kaasojen valinta ei tuottanut vaikeuksia, silä olin tainnut jo vuosia sitten ilmoittaa tytöille, että jos joskus menen naimisiin niin haluan heidät kaasoikseni. Onneksi kaikki suostuivat! ;)
Vaikka vielä ei ole tarvinnut kaasoja vaivata varsinaisilla hääjärjestelyillä niin on ihanaa kun tietää, että kaikki tulee varmasti sujumaan paremmin kuin hyvin kun nämä leidit ovat ympärillä. Hommaa helpottaa myös se kun kaikki tuntevat toisensa jo entuudestaan niin hyvin, että varmasti uskaltavat sanoa mitä mieltä ovat toisten ehdotuksista häiden suhteen ja kaasojen välinen yhteistyö pelaa takuuvarmasti. Kuten viime postauksessa mainitsinkin niin hauskaa on, että myös Siiri on menossa naimisiin ja heidän häissään minä, Emmi ja Taru olemme kaasoja. Häähumua tulee siis riittämään tässä porukassa tulevina vuosina!

Olisi hauska tietää, että miten teidän muiden kaasovalinnat menivät? Oliko teillekin itsestäänselvää, että ketä pyydätte kaaso(i)ksi? :)

Made in Haven- häätapahtuma

Minä olen aina rakastanut hotelleja. Etenkin sellaisia, jotka tarjoavat perushuoneen ja aamupalan lisäksi jotain muutakin. Olen koulutukseltani matkailun liikkeenjohdon restonomi ja hotellit kiehtovat minua myös ammatillisesta näkökulmasta. Lentoemäntänä työskennellessä yövyin hienoissakin hotelleissa jatkuvasti ja aina lähes tahattomasti hotelliin saapuessani alan arvioimaan, että millaista lisäarvoa hotelli voi asiakkailleen tarjota. Sen vuoksi olinkin todella innoissani kun sain kutsun Hotel Havenin ensimmäistä kertaa järjestettyyn Made in Haven- häätapahtumaan.

 

Seurakseni tapahtumaan pyysin kaasoni Siirin. On kyllä aivan ihanaa kun kaasona on tyyppi, joka on myös itse menossa naimisiin, joten saamme yhdessä fiilistellä hääjuttuja sydämiemme kyllyydestä :D Muutenkin hauskaa on, että meillä on kaasoina täsämälleen samat tyypit eli me toimimme ristiin toistemme kaasoina ja kaksi muutakin kaasoa meillä ovat samat ihanat naiset ♥

 Ensimmäiseksi tapahtumassa pääsi ääneen osa yhteistyökumppanien edustajista, joita juontaja haastatteli lyhyesti. Meillä oli myös aikaa kierrellä vapaasti Havenin upeissa saleissa, joihin oli katettu muutama näytekattaus. Tapahtumassa oli koko ajan ihanan lämminhenkinen ja rento tunnelma, josta pidin kovasti.

Olimme Siirin kanssa matkalla tapahtumaan puhuneet, että voisimme sen jälkeen käydä syömässä jossakin. Noh, kuten kuvista voi päätellä niin sille ei todellakaan ollut lopulta tarvetta. Pöydät nimittäin notkuivat jos jonkinlaista herkkua! Etenkin tuo jälkiruokabuffet oli aivan taivaallinen. Omaksi suosikikseni nousi passionvalkosuklaamoussekakku. Tämä makuyhdistelmä voisi olla hyvinkin potentiaalinen meidän häitä ajatellen, sillä meillä hääkakuksi tulee nimenomaan moussekakku.

Ruoan lomassa saimme nauttia salonkimuotinäytöksestä, jossa naisten hääpuvut olivat Katri Niskasen suunnittelemia ja miesten puvut puolestaan Turon. Miesten puvuissa bongasin todella hyvännäköisen, mutta aika yllättävän jutun. Nimittäin smokkipaidan yhdistettynä pukuun! Matias tulee erittäin todennäköisesti pukeutumaan tummaan pukuun hääpäivänämme ja hänkin innostui tästä ideasta kun hänelle siitä kotona kerroin :)

 

 

Pukujen ihailun jälkeen osallistuimme hotellihuonekierrokselle, jota olimme innolla jo etukäteenkin odottaneet. Pääsimme tutustumaan neljään Havenin hotellihuoneista eri luokituksissa. Kaikki huoneet olivat mielestäni todella hyvällä maulla sisustettuja. Ne olivat kotoisia ja kunnioittivat hienosti vanhan ja arvokkaan rakennuksen henkeä. Aiemmin haaveilin hääyömme viettopaikaksi juuri Havenia tai jotain muuta Kämp Collectioniin kuuluvaa hotellia. Nämä haaveet jouduin valitettavasti hautaamaan kun valitsimme hääpaikkamme pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, mutta toivon todella, että löydämme Turusta vastaavan tyylisen hotellin!

Tapahtuman lopuksi meillä oli vielä hyvin aikaa tutustua yhteistyökumppanien pisteisiin ja jännittää arvonnan voittajat. Omat suosikkini olivat Lumoavan uutta korumallistoa esittelevä piste sekä Kämp Spa, jossa hoitajat antoivat rentouttavan niska-hartiahieronnan.

Näissä merkeissä vietimme siis eilen lauantai iltapäivää. Iso kiitos vielä Havenille kutsusta tähän ihanaan tilaisuuteen! Tästä jäi todella hyvä mieli :)

Love and marriage go together like a horse and carriage

Hääauto on ollut itselleni häiden suunnittelussa yksi niitä harvoista "hällä väliä"- asioista. Olen ajatellut, että pääasia on, että pääsemme kirkolta hääpaikalle jollakin katseenkestävällä kulkupelillä maksamatta itseämme liian kipeiksi. Huomasin kuitenkin hiljattain, että mielessäni oli alkanut kummittelemaan eräs vaihtoehto hääautolle...

...nimittäin hevoskärryt! Taisin olla 11-vuotias kun lumoutuneena katsoin tätini häissä heidän nousevan kirkolta kauniiseen hevoskärryyn, jolla he matkasivat juhlapaikalle. Tämä ajatus painui kuitenkin vuosien saatossa unholaan ja ajattelin, että meille tulisi se perinteinen hääauto. En tiedä herättikö tämän unelmoinnin se, että vihkikirkkomme tulee olemaan sama kuin tädilläni ja hänen miehellään, mutta huomasin ajattelevani miten ihana kulkupeli hevoskärryt olisivatkaan.

H

Ajattelin kuitenkin, että Matias haluaisi mielummin valita meille hääauton, jonka etsimisen olimme sopineet hänen tehtäväkseen. Mutta kun tätini viime vuoden lopulla muisteli hääpäiväänsä ja kertoi tuon hevoskärryn olleen yksi päivän kohokohdista niin innostuin asiasta entisestään ja uskaltauduin ehdottamaan sitä myös Matiakselle. Hetken pohdinnan jälkeen hänkin totesi, että olisivathan hevoskärryt melko ainutlaatuinen kulkupeli hääpäivälle!

Voi vitsit miten innoissani tästä olenkaan! Furuvikin Kartanolle johtaa todella kaunis hiekkatie, joka on reunustettu lehtipuilla, joten tämä kokemus tulee varmasti olemaan ihanan romanttinen ♥ Hieman olen jo kerinnyt kartoittamaan, että mistä tuon hevoskärryn ajureineen vuokrattua, mutta vielä pitää selvitellä asiaa lisää. Jos jollakin on tähän vinkkejä niin kertokaa ihmeessä! :)

Oletteko te ajatelleet kulkupeliksi häihin jotakin muuta kuin hääautoa?

P.S. Kuinka moni tunnistaa, että mistä kappaleesta otsikon sanat ovat? ;)

Kuvat: täältä, täältä ja täältä 

Mennään naimisiin- häämessut ja blogimiitti

Tiedän, olen auttamattomasti myöhässä tämän postauksen kanssa. Työpaikan vaihtaminen ja talviloma Floridassa ovat täyttäneet kalenterini viime viikot, joten toivottavasti näillä verukkeilla saan anteeksi tämän postauksen tekemisen venymisen! Osallistuin tosiaan Helsingin Wanhassa satamassa pidettäville Mennään Naimsiin- häämessuille 13.1. Olimme sopineet kaasoni kanssa jo kauan aikaa sitten menevämme näille messuille, mutta minulla oli kunnia saada osallistua kyseisessä tapahtumassa myös hääbloggaajien miittiin.

Blogimiitti alkoi ihanalla aamupalalla, jonka Theron Catering oli meille loihtinut. Tarjolla oli jos jonkinlaista herkkua skumpan kera ja näillä sai kyllä vatsan täyteen messupäivän alkuun. Aamiaisen jälkeen kaksi hääpukuompelijaa kävi kertomassa meille hääpuvun teettämisestä. Itse en ole ajatellut pukuani teettää, mutta oli jokatapauksessa mielenkiintoista kuulla, että millaisesta prosessista tuossa onkaan kyse.

Seuraavaksi suuntasimme hääpukumuotinäytökseen, jota odotin etukäteen ehkä eniten messuilla. Pahoittelut ehkä blogini historian suurimassa kuvapläjäyksestä tässä yhteydessä, mutta tuossa näytöksessä oli vain niin paljon kauniita ja mielenkiintoisia pukuja niin itse morsiamille kuin häävieraille. Näytös oli mielestäni siis todella onnistunut ja mikä parasta suurin osa puvuista oli todella sellaisia, jotka voisi kuvitella morsioiden valitsevan itselleen hääpuvuksi eikä siis tehty vain catwalkia varten.

 Tuon häämuotinäytöksen jälkeen meillä oli vapaata aikaa kierrellä messuilla, jolloin lähdimme kaasoni kanssa katsastamaan kunnolla messujen tarjontaa. Huomioni kiinnittyi erityisesti erilaisiin kattauksiin, joita oli messuilla näkyvillä runsaasti. Tuossa kolmannessa kuvassa on mielestäni todella hauska idea, jossa vieraan "nimikyltti" on tehty puusta! Tämän toteuttaminen yli 100 hengelle saattaa tosin olla hieman työlästä :D

Hääpukujen ja huntujen hypistely oli myös messuilla ihanaa! Aiemmin olen ollut lähes varma, että en halua huntua osaksi häälookiani. Viime aikoina olen kuitenkin huomannut etenkin katsoessani Say yes to the dress- sarjaa (kuka muu tunnustautuu tämän ohjelman faniksi?), että huntu kruunaa monen hääpuvun, joten mieleni on alkanut hiljalleen kääntymään tämän asian suhteen. Tästä on lähiaikona tulossa vielä tarkempaa postausta!

Olen jo jonkin aikaa pohtinut, että millaisen vihkisormuksen haluaisin kihlasormukseni kaveriksi. Kuten tuossa kihlasormuksestani kertovassa postauksessa kerroinkin niin minulle kihlasormus on nimenomaan se "pääsormus" ja sen hankalan muodon takia vihkisormuksen laittaminen samaan sormeen olisi vähintäänkin haasteellista. Halusin kuulla tähän myös ammattilaisten mielipiteitä, joten vierailimme messuilla monilla kultasepänliikkeiden pisteillä. Oikeastaan kaikki olivat samaa mieltä kanssani siitä, että kihlasormus saisi jatkossakin koristaa yksin vasenta nimetöntäni ja vihkisormuksen paikka tulee olemaan oikeassa kädessäni. Löysin messuilta muutamia varteen otettavia vihkisormuskandidaatteja ja tuo alla olevassa kuvassa näkyvä Sandbergin sormus nousi suosikikseni.

Messupäivän päätteeksi saimme mukaamme lahjakassin, josta paljastui Mennään Naimisiin- häälehtiä, Häitä päin- opas häiden suunnitteluun, muistivihko, pieni skumppapullo sekä Make Up Storen meikkejä. Lisäksi Sinelli oli muistanut meitä puisella sydänkyltillä, jonka voi tuunata mieleisekseen sekä tummansinisillä vieraslahjapusseilla. Saimme käydä messupäivän yhteydessä noutamassa Kultajousen pisteeltä kassin, jossa oli laukkukoru sekä tämä tyylikäs hopeinen Laukka- kaulakoru. Näistä lahjoista tuli kyllä todella hemmoteltu olo!

Tällaisia häämessutunnelmia siis tammikuulta. Kaiken kaikkiaan pidin näistä messuista ja niiden tarjonnasta kovasti ja tietenkin tuo mahtava blogimiitti kruunasi messupäivän! ♥