Halauksia, kuplivaa ja kuvia - hääjuhla alkaa

Meidän potrettikuvauksen jälkeen vieraamme pyydettiin kartanon takapihalle. Halusimme ehdottomasti hyödyntää paikan upeaa puutarhaa muutenkin kun vain potrettikuviin ja yleiseen hengailuun, joten päätimme, että se olisi oiva paikka onnitteluille, alkumaljoille ja yhteiskuville.

Onnittelujono oli mielestäni ihana. Oli kivaa päästä vaihtamaan edes muutama sana heti alkuun jokaisen vieraan kanssa ja tunnelma oli vain jotenkin niin lämmin ja iloinen. Kuvaajamme Joni on mielestäni onnistunut vangitsemaan myös näihin kuviin juuri tuon fiiliksen. Olen kuullut viime aikoina jonkin verran pohdintaa siitä, että onko hääparin vanhempien paikka enää nykypäivänä seisoa hääparin rinnalla onniteltavina. Minulle oli itsestäänselvyys, että myös vanhempamme tulevat onniteltaviksi, sillä kyseessä on suuri päivä myös heille ja pidän tämän kaltaisista perinteistä. Vähän sama kuin minulle oli ehdottoman tärkeää, että isäni saattoi minut kirkossa alttarille enkä näe tuossakaan perinteessä mitään omistussuhteen vaihtoon viittaavaa vaan kauniin eleen.

Onnitteluiden jälkeen isäni nosti meille maljan. Jutustelimme vieraiden kanssa hetken puutarhassa, jonka jälkeen kuvaaja otti koko joukosta yhteiskuvan dronella. Tuo ilmasta käsin otettu yhteiskuva oli mielestäni todella onnistunut ja siinä näkyi hyvin kaikki vieraat. Tämän jälkeen olimme etukäteen jakaneet erilaisia ryhmiä, joiden kanssa halusimme ottaa yhteiskuvan, esimerkiksi "sulhasen perhe" ja "isovanhemmat", kuitenkin niin, että jokainen vieras oli vähintään yhdessä ryhmässä. Seremoniamestari kuulutti aina kuvattavan ryhmän ja kehotti jo seuraaviakin valmistautumaan, jolloin kuvaus meni todella sutjakkaasti. Enää myöhemmin tämä olisi ollut hankalampi toteuttaa kun vieraita olisi saanut kalastella kuviin pitkin juhlatilaa ja puutarhaa.

 Miten teillä on toteutettu tai miten olette ajatelleet toteuttaa onnittelut häissänne?