Salakapakka häissämme

Jo ensimmäisellä kerralla hääpaikalla käydessämme kiinnitimme huomiota kartanon pihalle sijainneeseen lehtipaviljonkiin. Melko nopeasti keksimmekin, että sinne olisi hauska rakentaa tunnelmallinen pieni salakapakka ja sikaribaari.

 Pohdimme drinkkibaarille useampaakin eri konseptia, mutta lopulta päätimme mennä gin & tonic- painotuksella ja mukaan laitoimme muutaman pullon ruskeita viinoja lähinnä sikareiden kaveriksi. G&T-baaristamme löytyi siis kolmea eri giniä ja tonicia.

G&T-baariin vuokrasimme BAR-valokirjaimet somistevuokraamosta, joka toimi ihan kätevästi. Muita somistuksia baaripöydässä olivat hääkirpparilta löytämäni tekoköynnökset, joiden olin kyllä alun perin ajatellut tulevan pöydän reunaan kiinni. Jouduimme kuitenkin jättämään baaripöydän pystyttämisen cateringin huoleksi lauantaille, sillä perjantaina sateita oltiin luvattu vielä pitkin iltaa. Ilmeisesti tieto baarin koristelun osalta ei ollutkaan kulkenut ihan täydellisesti cateringin omistajalta työntekijöille, sillä koristeet oli vain jätetty pöydän päälle. Onneksi yksi toimelias bestman oli sitten asettelut noita köynnöksiä edes vähän nätimmin baaripöydälle. Baarissa meillä oli tarvikkeina lasisissa purkeissa pillejä sekä drinkkitikkuja ja yksi viinamitta.

Mitasta huolimatta drinkkejä oli kuitenkin ilmeisesti tehty melko vapaalla kädellä, sillä salakapakkamme oli ehtinyt olla vain reilun tunnin auki kun yksi bestmaneista ilmoitti, että ginit ovat aivan juuri loppumassa. Emme olisi ikinä uskoneet, että noin moni vieraista innostui tuolla G&T-baarissa käymään. Vaikka ihan hetken harmittelinkin ginien nopeaa loppumista niin ehkä oli loppupeleissä hyvä ettei niitä ollut enempää, sillä olimme ylimitoittaneet muiden juomien määrän aika roimasti, vaikka niitäkin kului hyvään tahtiin illan mittaan. Drinkkibaariin vietiinkin sitten ginien loputtua muita juomia tilalle.

Myös sikareiden menekki oli kohdillaan ja on ollut hauska kattoa kuvista, että aina välillä tuo lehtipaviljonki oli ihan täynnä porukkaa. Selkeästi tämä oli siis oikein toimiva konsepti ainakin meidän häissä.


Kuvat: Joni Alhonen

Häämenu

Kun kuvat oltiin saatu onnistuneesti otettua niin seremoniamestari ohjasi vieraamme sisälle etsimään oman paikkansa pöydistä. Tämän jälkeen hän piti pienen infon illan kulusta ja kertoi erilaisia käytännön asioita. Tähän väliin todettakoon, että päätös jättää häiden juontaminen seremoniamestarille oli ehdottomasti yksi parhaista. Oli hyvä, että yksi ihminen piti lankojaan käsissä ja vieraat kiittelivät, että he olivat koko ajan kartalla siitä, että mitä ja milloin tapahtuu seruaavaksi. Meillä seremoniamestarina toimi Matiaksen ystävä Juuso, joka on työkseenkin juontanut erilaisia tapahtumia, jääkiekko-otteluita sekä hänelle entuudestaan tuntemattomienkin ihmisten häitä. Oli niin mahtavaa, että hän halusi toimia seremoniamestarina meidän juhlassa eikä olisi paremmin voinut tehtävässä onnistua. Juonnot menivät niin nappiin, että hän kuulemma sai illan aikana tiedusteluja useammaltakin vieraaltamme, että olisiko hänet mahdollista saada juontamaan heidänkin juhliaan. Aika hauskaa!

Mutta sitten itse ruokailuun. Alkuinfon jälkeen cateringimme Kjell's Kitchenin puolesta tultiin esittelemään meidän häämenumme. Kuten tässä häämenun suunnittelupostauksessa kerroinkin niin meidän illallinen oli saaristopainotteinen yhdistettynä välimerellisiin elementteihin. Osan menussa olleista ruuista olimme poimineet cateringin kahdesta menuehdotelmasta ja osa taas oli meidän omia toiveitamme, kuten skagen-leivät.

Olen itse häissä, kuten muissakin isomman ruokatarjoilun juhlissa lähes poikkeuksetta alkupalojen ystävä. Halusin siis, että alkupalapöytämme olisi tarpeeksi laaja, sillä itse syön yleensä myös ns. pääruoka-kierroksella uudestaan pelkästään alkupaloja.

Alkupalapöydässä meillä oli tarjolla muun muassa runsaasti erilaisia kaloja sekä välimerellisiä salaatteja. Onkohan liian omahyväistä sanoa, että meidän hääruoka oli yksi parhaita hääruokia, joita olen syönyt? Mutta kun se vain oli! (Tosin tuntuu, että todella monet hääparit sanovat näin omista hääruuistaan). Emme ilmeisesti kuitenkaan olleet mielipiteemme kanssa yksin vierailta tulleista kommenteista päätellen. Jotkut olivat kuulemma hakeneet alkupaloja kolmestikin lisää. Itse ainakin muistan hyvin ne juhlat, joissa ruoka on ollut hyvää ja myöskin ne, jossa se on ollut vähemmän onnistunutta, joten näistä kommenteista tuli kyllä hyvä mieli. Pidin myös buffet-pöydässä ruokien esillepanosta ja ennen kaikkea kerroksellisuudesta eli siitä, että tarjoiluastioita oli sekä matalia että korkeita. Tämä lisäsi mielestäni pöydän näyttävyyttä ja runsauden tuntua.

 

Pääruokaan minulla ei ollut kovin suurta mielipidettä, joten sanoin Matiakselle, että hän saisi valita sen. Pääruoaksi valikoitui italiaiseen tyyliin valmistettua naudanlihaa, sienirisottoa ja uunijuureksia. Itse jätin tuon lihan kokonaan välistä, mutta ainakin Matiaksen kommenteista päätellen pääruoka oli ollut myös ihan hyvää, mutta alkuruoka vienyt silti voiton. Meillä pääruoka tuotiin alkuruoan rinnalle eli kummatkin olivat tässä vaiheessa vielä tarjolla ja onneksi molempia riitti hyvin.

Jätetään vielä hääkakku ja sen leikkaaminen omaksi postauksekseen, mutta puolen yön aikaan meillä oli tarjolla yöpalaa hodareiden muodossa, jotka niin ikään cateringimme hoiti. Itse keskityin tuossa vaiheessa juhlahumuun, joten jätin tarkoituksella yöpalan välistä, mutta hyvin tuntuivat hodarit tehneen tuossa vaiheessa iltaa kauppansa. Hodarit olivat myös siitä kätevä yöpala, että niistä sai helposti tehtyä myös kasvisversiot häidemme muutamille kasvisruokailijoille. Hodarit tarjoiltiin paperisissa taskuissa, joten lautasia tai aterimia ei myöskään tarvinnut laittaa tarjolle ja ne olivat helppo ruoka syödä halutessaan vaikka ulkona tai seisten.

Ruokajuomista sen verran, että meillä oli tarjolla itse hankkimiamme puna- ja valkoviinejä. Olimme sopineet tarjoilijoiden kanssa, että he kaatavat viiniä kaikille halukkaille alkuun yhdet lasit ja jättävät sitten pöytiiin pulloja molemmista laaduista, jotta ihmiset saavat halutessaan itse täydennellä lasejaan. Tarjoilijat kiersivät myös keräämässä tyhjiä pulloja pois ja toivat pöytiin uusia tilalle. Jos kaipasi viinin ja veden lisäksi muuta juomista niin meillä oli ruokien lähellä myös yksi cooleri, jossa oli tarjolla siideriä, lonkeroa, olutta ja limsoja.

Ainoa asia mikä ruokailussa harmitti oli se, että en pystynyt oikein kunnolla vielä tuossakaan vaiheessa syömään edellispäivien ja tuntien jännityksen vuoksi. Huvittavaa onkin, että parhaiten maistunut ateria koko päivänä oli yöllä hotellissa syöty Mäkkärin ateria (kuten kuvastakin ehkä näkyy) kun pyysimme taksikuskia kurvaamaan autokaistan kautta.

Kaikki muut kuvat paitsi 2 ja 10: Joni Alhonen

Tapaaminen pitopalvelun kanssa

Edellissunnuntaina suuntasimme hääpaikallemme tapaamaan pitopalvelumme omistajaa sekä katsomaan juhlatilaa juuri ruokailun ja juomatarjoilun näkökulmasta. Meillä häiden ruoat hoitaa Kjell's Kitchen, joka on Furuvikin Kartanon ainoa cateringyhteistyökumppani eli juhlatilan varatessa pitopalvelu tulee automaattisesti heidän kauttaan. Juomat tilaan tuodaan sen sijaan itse.

Olimme saaneet Kjell's Kitcheniltä jo ennen juhlatilan varausta tarjouksen sekä kaksi menu-ehdotelmaa. Kuitenkin niin, että saisimme sekoittaa noita menuja keskenämme mielemme mukaan tai pyytää kokonaan niiden ulkopuolelta joitain ruokalajeja. Alusta lähtien meidän toiveenamme oli painotus saaristotyyliseen menuhun eli halusimme tarjolle ainakin erilaisia kaloja sekä skagenia. Sunnuntain yksi pääagendoista oli siis lyödä lukkoon tuo menu. Päädyimme lopulta juurikin saaristolaismenuhun yhdistettynä välimerellisiin elementteihin eli esimerkiksi pääruoka on italialaista. Tuohon menun hintaan kuuluu myös hääkakku ja päädyimme valitsemaan moussekakun kolmella eri täytteellä ja vaalealla kakkupohjalla. Lisäksi tarjoamme vieraille pienen yöpalan. Koska suhteellisen moni häävieraistamme lukee tätä blogia niin kerron menun sisällöstä tarkemmin sitten häiden jälkeen niin jää jotain vähän ylläriksikin.

Hinnoittelusta sen verran, että meillä catering maksaa 36€/hlö + astiavuokra 3€/hlö eli yhteensä 39€/hlö (ei sisällä yöpalaa). Tähän päälle tulee tarjoilijoiden palkkio, joka on 35€/tunti per tarjoilija. Meillä tarjoilijoita tulee varsinaisen ruokailun ajaksi neljä, joista yksi jää sitten koko illaksi pitämään paikkoja siistinä ja huolehtimaan, että juomia on sopivasti tarjolla koko ajan.

Olin listaillut etukäteen asioita, joita halusimme pitopalvelulta selvittää. Tämä oli mielestäni oikein toimiva juttu, sillä tuossa tilanteessa ei muuten olisi varmastikkaan muistanut kysyä kaikkea ja sain kirjotettua vastaukset ylös. Sovimme, että koostamme Matiaksen kanssa vielä sopimistamme asioista listan cateringille, jotta he varmasti muistavat kaikki toiveemme.

Yleiset

- Ruokalistan lopullinen suunnittelu
- Pöytien asettelu
- Kuinka paljon ruokailuun varataan aikaa?
- Kuinka monta tarjoilijaa tarvitaan?
- Mihin asti tarjoilijat ovat paikalla?
- Allergiat/ erityisruokavaliot
- Milloin kattaus tehdään?
- Tuleeko pitopalvelun puolesta valkoiset pöytäliinat?
- Tuomme omat kangasservetit
- Viini- ja vesilasien kattaminen pöytiin
- Tuleeko katelautasia?
- Saako viini- ja vesilaseja pitää koko illan?
-  Kaaso yhteyshenkilöksi cateringiin
- Ruokien allergeeneistä ilmoittaminen vieraille
- Mitä voisi tarjota yöpalaksi?
- Milloin lasku tulee?

Juomiin liittyvät kysymykset

- Mihin juomat voi tuoda kylmään perjantaina?
- Mistä saa jäitä juomacoolereihin?
- Alkumaljat puutarhassa jos on hyvä sää
- Voivatko tarjoilijat kaataa ruokaviinit pöytiin?
- Hoitavatko tarjoilijat juomia coolereihin vai tehdäänkö se itse?
- Tuleeko vesikarahvit cateringistä?
- Hoituuko drinkkibaarin täyttäminen?
- Boolien tekeminen
- Roskikset pulloille ja tölkeille?
- Järjestyykö pöytä salakapakkaan?

Olin varautunut siihen, että kaasot ja bestmanit saisivat tehdä etenkin juomien kanssa oikeasti hommia illan aikana, esimerkiksi huolehtia siitä, että ne eivät pääse loppumaan coolereista. Yllätyimmekin erittäin positiivisesti kun aivan kaikki luvattiin hoitaa cateringin puolesta, siis oikeasti aivan kaikki! Olimme kokonaisuudessaan tapaamiseen Kjell's Kitchenin kanssa enemmän kuin tyytyväisiä ja saimme vastaukset mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin.

Kuvat: täältä ja täältä

Hääviinien valinta ja muita ajatuksia hääjuomista

Muutama viikko sitten järjestimme ensimmäisen yhteisen kokoontumisen niin sanotulla hääcrew- porukalla eli mukana olivat minun ja Matiaksen lisäksi kaasot ja bestmanit. Meidän hääcrew:ssä kaikki kaasot ovat hyviä ystäviä keskenään kuten myös kaksi bestmaneista ja kolmaskin bestman tuntee kaksi muuta oikein hyvin. Kaasot ja bestmanit ovat nähneet toisensa kaikki ainakin jokusen kerran ennen, joten kukaan ei ollut toisilleen täysin entuudestaan tuntematon.

Illan pääagenda oli hääviinien maistelu ja valitseminen. Olimme hieman kartoittaneet etukäteen häämenun perusteella Matiaksen kanssa, että minkä tyyliset viinit tuohon menuun sopisivat parhaiten. Häämenumme ei tosin ollut tuolloin vielä täysin lukkoon lyöty, mutta pääosin suuntaviivat olivat selvillä. Emme voi sanoa olevamme mitään Master of wine- tason viiniasiantuntijoita, mutta jonkin verran tietoa eri viineistä meiltä kuitenkin löytyy ja olenpa itse muutama vuosi sitten viinikurssinkin käynyt. Meillä on suunnitelmissa hakea häiden juomat ainakin pääosin Latviasta ja Virosta, joten seuraavaksi piti kartoittaa, että mitä viinejä saisi sekä Alkosta maistelua varten että Latvian/Viron Superalkosta. Ihan umpimähkää kun ei viitsisi valintoja tehdä. 

Juomien suhteen meillä on ajatuksena, että ruoan kanssa tarjottavat viinit voivat olla hieman kalliimpia ja ne tarjoillaan ehdottomasti lasipulloista. Myöhemmän illan rientoihin taas tulemme todennäköisesti valitsemaan viinejä, joita myydään hanapakkauksissa.

Alkumaljoiksi meillä oli vaihtoehtoina Freixenet Cava Carta Nevada, Freixenet Cordon Negro Cava Brut, Freixenet Ice Cuvee ja Mionetto Prosecco.

Freixenetin Ice Cuvee oli todella makea kuohari. Tämä oli merkitty puolikuivaksi, mutta lähes kaikkien makuun tämä oli aivan liian makeaa. Hedelmäisyytensä vuoksi tämä ei ollut yhtään pistävä, joten makeiden juomien ystävät voisivat tälle kyllä lämmetä.

Freixenet Cordon Negro Cava Brut oli puolestaan erittäin kuivaa. Jotkut seurueestamme pitivät tästä, mutta suurimman osan mielestä tämä oli liian kuivaa. Itse ainakin maistoin tässä omenan ja sitruksen makuja eli melkoisen hapokasta tavaraa. 

Freixenet Cava Carta Nevada oli melko hedelmäinen tuttavuus. Tämä oli ihan juotavaa, mutta ei tainnut herättää sen suurempia tunteita.

Murskavoiton nappasi Mionetto Prosecco Brut, josta kaikki tuntuivat pitävän. Maku oli raikkaan hapokas ja sitruksinen olematta kuitenkaan liian kuiva. Tämän voisi kuvitella olevan mahdollisesti lämpimään kesäpäivään juuri nappivalinta.

Valkoviineistä vaihtoehtoina olivat Moselland Riesling Trocken, Devils Rock Riesling sekä KWV Classic Collection Chardonnay.

KWV Classic Collection Chardonnaysta voisi sanoa, että se oli samaan aikaan sekä liian kuiva että liian hedelmäinen. Maku oli jokseenkin karhea ja hedelmäisyys puski mielestäni liikaa läpi. Enkä ollut mielipiteeni kanssa yksin nimittäin kaikki muutkin näyttivät tälle alapeukkua.

Moselland Riesling Trocken oli monien mieleen. Kuvailisin tätä melko kuivaksi, mineraaliseksi ja hapokkaaksi. Tämä olisi muuten voinut olla potentiaalinen ruokavalkkari, mutta yksi Matiaksen bestmaneista tiesi kertoa, että hän on huomannut kyseisessä viinissä todella paljon laadun vaihtelua eli tämän valitseminen hääviiniksi voisi olla pienoinen riski.

Devil's Rock Riesling oli edellistä hieman makeampi. Suurimalle osalle seurueestamme tämä olikin tuttu viini ja nousi lopulta valkkareista täpärästi suosikiksi. Devil's Rock Riesling sopii hyvin niin salaattien, kasvisruoan, kalan sekä kanan kanssa juotavaksi, joten tämän luulisi toimivan hyvin etenkin häidemme alkupalojen kanssa. 

Punaviinejä meillä oli maisteltavana neljää erilaista. Italiainen Ricossa Barbera Apassimento, argenttiinalainen Domaine Bousquet Reserve Organic Malbec, espanjalainen Campo Viejo Crianza sekä niin ikään espanjalainen Viña Albali Gran Reserva.

Todettakoon heti alkuun, että meille sopivaa hääviiniä ei näistä punkuista löytynyt. Italialainen Ricossa oli mukavan täyteläinen, mutta en kokisi tätä sopivana naudanlihalle, jota meillä on pääruokana vaan ehkä enemmän rasvaisemmalle lihalle kuten porsaalle. Argenttiinalainen
Domaine Bousquet oli maultaan taas liian marjainen. Campo Viojan Rioja oli keskitäyteläinen punkku, jonka nähtiin ehkä sopivan paremmin seurustelu- kuin ruokaviiniksi. Viña Albalissa oli puolestaan melko hapan enkä näkisi tätäkään naudan kanssa nappivalinnaksi. Sopivan ruokapunkun metsästys siis jatkuu edelleen. Jos jollain tulee hyviä punkkuehdokkaita mieleen niin otamme vinkkejä mieluusti vastaan.

Onko muuten kukaan muu roseeviinin ystävä ihmetellyt, että miksi kyseinen viinilaatu puuttuu yleensä häiden juomavalikoimasta? Ruoan kanssa mekään emme ole roseeta ajatelleet tarjota, mutta muuten juotavaksi rosee on mielestäni aivan ihana viini etenkin kesällä. Vielä on hieman auki, että minkä roseen tulemme valitsemaan, mutta muutama vaihtoehto on valmiina.  

Kun vieraat tulevat juhlapaikalle niin meidän ottaessa potrettikuvia tarjoillaan heille maustetun veden lisäksi jotain kesäistä boolia sekä Fentimansin ruusulimonadeja. Kakun kanssa kahviaveciksi on tarjolla Baileysin kermalikööriä tai vaihtoehtoisesti konjakkia. Myöhemmin juhlissa on tarjolla miedommista alkoholeista olutta, siideriä ja lonkeroa. Näiden lisäksi tarjolla on viinejä sekä salakapakan auettua gin & tonicia ja ehkä rommikolaa. Alkoholittomina juomina meillä on noiden ruusulimonadejen lisäksi muita peruslimsoja ja mahdollisesti muutamia erilaisia vichyjä.

Sellainen juomapläjäys tällä kertaa. Olisi kiva kuulla, että millaisia juomia muiden häissä tarjoillaan?