Häiden kukat

Kukkiin panostaminen hääjuhlassa tuntuu jakavan jonkin verran mielipiteitä. Monet pitävät turhana panostaa suuria summia kukkiin, joista ehtii joissain tapauksissa nauttimaan vain yhden päivän kun taas toisille loisteliaat kukka-asetelmat ovat tärkeä osa hääpaikan koristeluita.

Meidän häiden kukkapolitiikassa oli havaittavissa piirteitä kummastakin. Panostuslistalla kukkien osalta isoimpana oli hääkimppuni. Halusin, että kimppuni olisi ikään kuin kaunis asuste häälookkiini ja että sitä kelpaisi vielä vuosienkin päästä ihailla kuvista ja videoista. Kartoitinkin Turun seudulta monien floristien portfolioita ja pyysin kimpusta tarjouksia. Minulle oli myös tärkeää päästä suunnittelemaan kimppua kasvokkain floristin kanssa, jotta voisin varmistua paremmin siitä, että saisin juuri sellaisen hääkimpun kuin halusin. Lopulta floristimme löytyi Kukkakauppa Broncosta Turusta. Toivoin kimpultani romanttisuutta sekä hempeitä sävyjä enkä halunnut, että kimppua sidottaisiin liian tiukaksi vaan muoto saisi olla hieman rönsyilevä.

Toimitusongelmista huolimatta olin ja olen edelleen kimppuuni aivan valtavan tyytyväinen. Se oli elämäni tärkein ja samalla kaunein näkemäni kukkakimppu. Mietin jonkin aikaa, että raaskinko heittää hääkimppuni kimpunheitossa, mutta lopulta päädyin näin tekemään, sillä en pidä erityisemmin kuivakukista ja lähdimme heti häiden jälkeen häämatkalle, joten emme olisi ehtineet nauttia kimpusta kotonakaan.

Kaasojen rannekukat olivat myös Broncon käsialaa ja näistä tuli mielestäni todella kauniit. Vaaleat kukat erottuivat ihanasti kaasojen tummansinisiä mekkoja vasten ja ne toimivat kauniina asusteena. Olen nähnyt kaasojen rannekukissa kaiken maailman nauha ja rautalanka- kiinnityksiä, mutta omille kaasoilleni halusin ehdottomasti, että nämä olisivat joustavaa helmipunosta. Ne kun olisivat kaikkein mukavimmat ranteissa ja mielestäni näteimmän näköiset kukkien kanssa.

Matiaksen, bestmaneiden sekä vanhempiemme kukkavieheet tulivat puolestaan Paraisten paikallisesta Liatris-kukkakaupasta. Olimme katsoneet Matiaksen kanssa etukäteen kuvia vieheistä ja hän halusi mieluiten valkoisia kukkia sekä jotain vihreää. Kuten rannekukkien kohdalla niin vieheidenkin kanssa oli tietysti myös mietittävä, että mitkä kukat kestäisivät mahdollisimman hyvin ilman vettä ja päädyimmekin floristin kanssa vaaleaan neilikkaan.

Juhlapaikalle halusimme koristeeksi joitakin kukkia, mutta emme nähneet järkeväksi maksaa maltaita useammasta valmiiksi sidotusta kukka-asetelmasta. Minulla oli muutenkin visiona, että halusin kukkien näyttävän siltä, että ne olisi voitu poimia juhlapaikkamme puutarhasta ja yhdistää näihin jotakin vihreää, esimerkiksi eukalyptusta. Tilasimme siis Liatriksestä kukkia, joista teimme tätini avustuksella erilaisia kukka-asetelmia. Isoimman kukkakimpun teimme noutopöytää koristamaan ja pienempiä asetelmia laittelimme sinne tänne juhlapaikalle.

Isompiin pöytiin tätini punoi köynnöksiä eukalyptuksesta ja muutamiin väleihin asettelimme pieniä kukkia tuikkukupeissa. Kapeampiin pöytiin leikkasimme puolestaan pienempiä oksia eukalyptuksista kukkien vierelle yllä olevan kuvan tyyliin. Onneksi äitini tajusi viedä kaikki isommat kukka-asetelmat häiden jälkeen lähellä asuville isovanhemmilleni sekä tädilleni, joten ne eivät joutuneet heti hääpäivän jälkeen roskikseen vaan saivat ilahduttaa loppuun asti.

Kuvat: Joni Alhonen

Häiden aatto

Häitä edeltävänä perjantaina tiedossa oli aikainen herätys. Meidän piti nimittäin olla Paraisilla klo 10 vihkikeskustelussa ja kirkkoharjoituksessa. Olikin varsinainen operaatio saada kahteen autoon mahdutettua monen ihmisen tavaroiden lisäksi kasapäin koristeita sekä muita juhlapaikalle menneitä tarvikkeita. Lisäksi mukaan lähti peräkärry täynnä hääjuomia. Joukossamme tuolloin aamulla olivat minun ja Matiaksen lisäksi kaikki kolme kaasoani, äitini sekä yksi bestmaneista

Olin jutellut vihkipappimme kanssa kerran puhelimessa aiemmin. Tuon keskustelun pohjalta minulle oli kyllä jäänyt hänestä kyllä mukava kuva, mutta oli kiva huomata, että yhteinen sävel löytyi myös kasvotusten. Vaikka papin tehtävänä ei varmasti ole arvostella kenenkään tulevan puolison valintaa niin minusta oli jopa ihan hauskaa kun hän hieman haastoi minua ja Matiasta kertomaan, että miksi haluamme mennä naimisiin juuri toisen kanssa eikä kenenkään muun. Sovimme siis papin kanssa vihkikaavasta ja kävimme kirkossa katsomassa että missä kenenkin pitää milloinkin olla.

Kirkkoharjoituksen jälkeen siirryimme lounaan kautta hääpaikalle. Veimme juomat säilöön kylmäkaappiin, taittelimme lautasliinat cateringin tekemään kattaukseen ja laitoimme koristeet ja muut tykötarpeet paikoilleen. Olin ajatellut, että juhlapaikan laittamisessa menisi maksimissaan kolme tuntia, mutta lopulta se venyikin kuuteen tuntiin lähinnä kukka-asetelmien ja odottelun vuoksi. En halunnut tilata kukkakaupasta valmiita kimppuja ja köynnöksiä vaan ajatukseni oli lähinnä, että heittäisimme kukkamaljakoihin muutamia eukalyptuksen oksia ja kukkia. Tämä ei kuitenkaan lämmittänyt avuksi saapunutta tätiäni, joka on koulutukseltaan hortonomi vaan hän alkoi tehtailemaan parempia kukka-asetelmia maljakoihin. Täytyy kyllä sanoa, että onneksi näin nimittäin tätini sai Emmi-kaasoni avustuksella loihdittua aivan ihanat asetelmat ja sitoi eukalyptuksistakin niin nätit köynnökset pöytiin! Oli huikeaa nähdä kun kaikki päässäni pyöritellyt suunnitelmat nivoutuivat yhdeksi kokonaisuudeksi juhlapaikalla ja kaikki näytti niin kauniilta.

Pääsimme lähtemään alkuillasta hääpaikalta kohti Naantalin Kultaranta resortia, jossa yöpyisimme kaasojeni kanssa häitä edeltävän yön. Huoneemme oli ihanan tilava ja valoisa, joten mahduimme hyvin kaikki neljä samaan huoneeseen. Hotellilla kävimme melkein heti syömässä ja huoneessa annoin kaasoilleni heille kokoamani lahjapussukat, joiden sisällön esittelen tarkemmin omassa postauksessa. Muutama juttu lahjapussin sisällöstä tosin näkyykin jo tuossa yllä olevassa kuvassa, heh!

Minulla oli ollut jo muutamana päivänä hääviikolla pieniä flunssan oireita, mutta jännityksen kasvaessa perjantaina etenkin kurkussani alkoi tuntua tosi inhottavalta iltaa kohden. Koitin tropata itseäni parhaani mukaan, mutta illalla kun oloni vain heikkeni entisestään niin mielialani laski jossakin vaiheessa kuin lehmän häntä, sillä pelkäsin, että olisin hääpäivänä oikeasti todella kipeä. Yöuneni jäivät sekä hääjännityksen että kipeysstressin vuoksi melko vähäisiksi, mutta aamulla oloni oli jo onneksi paljon parempi ja flunssa antoi itsestään seuraavan kerran merkkejä vasta sunnuntaiaamuna. Onneksi!

Seuraavassa postauksessa päästäänkin sitten jo itse hääpäivään ♥

Viimeaikaisia hääpuuhia

Viime aikoina tahti hääasioiden hoitamiseen on vain kiihtynyt, joka tietysti tarkoittaa sitä, että meidän suuri päivää lähenee ihan hurjaa vauhtia! Koska viime viikkoina on häärintamalla tapahtunut ja tulee vielä tapahtumaan melko paljon niin ajattelin tehdä pientä koontia, että millaisten hääasioiden parissa viime viikot ovat menneet.

Huhtikuun viimeisenä viikonloppuna suuntasimme äitini kanssa Turkuun suunnittelemaan floristimme kanssa minun hääkimppuani sekä kaasojen rannekukkia. Floristimme sattui juuri osallistumaan tuolloin ehdottomanani päiväni Hus Lindmanissa pidetyssä pieneen häätapahtumassa, joten palaverimme meni oikein mukavasti hääkakkumaistelun lomassa ja uskon, että ideoistani saatiin kiinni. Kukkasuunnitelmistamme kirjoittelinkin jo tarkemmin täällä.

Vapun jälkeen koitti tammikuusta asti odotettu päivä kun sain hakea hääpukuni White Dressiltä. En tiedä, että onko kyseessä jokin morsianten tyypillinen jännitysmomentti, mutta jostain syystä pelkäsin, että entä jos hääpukuni ei mahtuisikaan päälleni, vaikka liikkeessä ollut sovituskappale oli juuri omaa kokoani. Hassuksi tuon pelkoni teki myös se, että olen pikemminkin laihtunut jokusen kilon tuosta sovituksesta, joten järjellä ajateltuna tietenkin mekko mahtuisi pälleni. Sain siis huokaista helpotuksesta kun mekko sujahti ylleni oikein mallikkaasti. Tosin vähän liiankin, sillä ompelijan kanssa totesimme, että puvussani on vyötärön kohdalla reilusti ylimääräistä kangasta kun ihmettelin, että miksi puku ei istu yhtään niin hyvin sovituskappale. Välisovituksessa viime viikolla vyötärö olikin kavennettu ja nyt olen puvun istuvuuteen todella tyytyväinen. Vielä edessä on helman lyhennyksen viimeistely ja rannelenkkien vaihto. Tein eri ompelimoiden välillä suhteellisen paljon vertailua ja lopulta päädyin viemään mekkoni Ateljee ompelimo Suvi Valanteelle, joka sijaitsee Espoon Tapiolassa. Suvin kokemus juuri hääpukujen korjausompelusta vakuutti minut ja ompelimon sijainti on itselleni kätevä varsinkin kun puvun kanssa joutuu näitä välisovituksia tekemään.

Häidemme viimeinen ilmoittautumispäivä vieraille oli lauantaina 4.5. Aivan valtaosa vieraista oli onneksemme ilmoittautunut tähän mennessä ja vain muutamaa tarvitsi viikonlopun jälkeen muistutella asiasta. Meidän kutsulistalla oli 93 henkilöä, joista kolme ilmoitti, että on estynyt tulemaan eli näillä näkymin meidän häitä juhlitaan 90 vieraan voimin. Nyt voimmekin sitten laittaa vieraiden paikkamerkit tilaukseen!

Muutamia viikkoja sitten päädyimme myös varaamaan vieraille bussikuljetuksen kirkolta juhlapaikalle. Alunperin emme ajatelleet kyytiä varata vaan tilata etukäteen kirkolle tilatakseja. Jossain vaiheessa laitoin kuitenkin ihan mielenkiinnosta tarjouspyynnön tilausajot.net- sivustolle. Muutama alussa tullut tarjous oli sen verran korkea, että sillä hinnalla diili bussikuljetuksesta olisi todellakin jäänyt tekemättä. Saimme kuitenkin yhden erittäin kohtuullisen tarjouksen, jonka vuoksi päätimme bussikyydityksen varata. Olisihan se nimittäin kiva, että vieraat pääsisivät mahdollisimman helposti ja nopeasti juhlapaikalle.

Soitin taannoin vihkipaikkakuntamme kirkkoherranvirastoon kysyäkseni vihkimisen kestosta sekä muista vihkimiseen liittyvistä käytännön asioista. Tässä yhteydessä kävi ilmi, että esteettömyystodistuksen lisäksi meidän pitäisi toimittaa papillemme etukäteen vihkiraamattu omasta kotiseurakunnastamme. Eipä olisi tullut tällainen asia ikinä mieleen jos se ei olisi tuossa yhteydessä tullut esille! Seuraavaksi soitin siis kotiseurakuntaamme, jossa kävimme läpi esteiden tutkintaan liittyviä asioita (olen huomannut, että kyseisestä aiheesta liikkuu Facebookin hääryhmissä melko epämääräistä ja virheellistäkin tietoa) sekä kysyäkseni, että miten saisin meille vihkiraamatun. Sovimmekin, että käyn hakemassa sen viikonloppuna kotikirkkomme vahtimestarilta. Homma hoitui siis lopulta varsin kätevästi, mutta tämä tosiaan kannattaa pitää mielessä jos tiedossa on kirkollinen vihkiminen oman kotiseurakunnan ulkopuolella.

Kuun puolivälissä laitoin tilauksen vetämään Urjalan Makeistukkuun, josta tilasimme muutaman jutun vieraslahjoja varten sekä erilaisia suklaita hääkakun kaveriksi kahvipöytään. Varsinaista karkkibuffettia meille ei siis tule, mutta ajattelin, että kakun lisäksi voisi olla kiva tarjota jotain pientä makeaa. Suklaat olivat tähän mielestäni hyvä, edullinen ja helppo ratkaisu. Tilattavan määrän arvioiminen tuntui sen sijaan aluksi hankalalta. Lopulta päädyimme tilaamaan suklaata 5,5kg, joka tekisi 90 vieraalle reilu 60 grammaa per henki. Uskoisin tämän riittävän hyvin ja mahdolliset ylimääräiset suklaat voi sitten laittaa vielä myöhemmin tarjolle. Täytyy muuten antaa täydet pisteet Urjalan Makeistukulle toimituksen nopeudesta. Tein nimittäin tilauksen keskiviikkona ja torstaina sain jo ilmoituksen, että tuotteet ovat noudettavissa postista.

Tuntuu, että viime aikoina aikaa on vierähtänyt niin paljon eri häihin liittyviä asioita hoitaessa, että tämä postaus ei loppuisi ikinä jos alkaisin erittelemään aivan kaikkea. Näiden lisäksi olemme muun muassa tehneet laskelmat ja ennakkotilauksen häihin tulevista juomista, sopineet vihkikeskustelun ja kirkkoharjoituksen ajankohdan, lyöneet lukkoon kuvauspalaverin kuvaajan kanssa ja tehneet muutamia puuttuvia koristehankintoja. Lisäksi itselleni tarttui eilen mukaan kaupoilta kakkoskengät ja häätuoksu, josta lisää vähän myöhemmin. Tällä viikolla pidämme myös kaasojeni kanssa askarteluillan, jossa viimeistelemme polttarikirjani ja teemme vieraslahjapusseja sekä tuunaamme kylttejä häihin. Onneksi pidän Exceliä näistä kaikista hoidettavista asioista tai muuten jotain varmasti unohtuisi hoitaa ajallaan!

Millaista vaihetta teidän hääsuunnitteluissa eletään?

Häiden kukista

Visio omasta hääkimpustani on vaihdellut jonkin verran hääsuunnittelun edetessä. Huomasin tämän oikeastaan omasta Pinterest-taulustani, jossa ensimmäisten kimppukuvien joukossa oli paljon vesiputousmaisesti roikkuvia kimppuja ja kukkana pitkälti liljaa tai orkideaa alla olevan kuvan tyyliin.

Suunnitteluiden edetessä ja oman tyylini tarkentuessa huomasin kuitenkin pitäväni hieman luonnollisemmista ja melko runsaista kimpuista. Instagramissa tulikin eräänä päivänä vastaan yllä oleva kuva, joka vastasi aivan unelmieni hääkimppua. Alalla työskentelevän tätini mukaan tuossa kimpussa on todennäköisesti ainakin syreeniä, törmänkukkaa, jaloangervoa ja valkoista tähdykettä. Hänen mukaansa kimpussa on käytetty puutarhan kukkia, mistä tulee vaikutelma, että olisin voinut poimia ne juhlapaikkamme upeasta puutarhasta. Tämä oli mielestäni ihana ajatus tukemaan hääkimpun kukkien valinta. 

Kyselin muutamassa Facebookin hääryhmässä suosituksia Turun alueen floristeista ja sainkin monia hyviä vinkkejä. Lähetin tarjouspyynnöt kimpuista ja kaasojen rannekukista noin 10 eri liikkeeseen ja ilokseni sainkin kaikkiin tarjouspyyntöihini melko nopeasti vastaukset. Lähetin kaikkiin liikkeisiin tuon saman kuvan kimpusta, johon olin ihastunut. Yllätyksekseni tarjoukset vaihtelivat 70-250 euroon. Aika iso hintahaarukka jos minulta kysytään. Olin itse ajatellut hääkimpun budjetiksi noin 150€. Rannekukkienkin osalta hinnoissa oli myös vaihtelua niiden ollessa kolmesta rannekukasta 45-105€. Yleisin hinta taisi olla noin 25€ kappaleelta. 
 

Useammasta kohtuuhintaisesta tarjouksesta valitsin turkulaisen Kukkakauppa Broncon pitkälti heidän Insta-tilillään näkyvien hääkimppujen perusteella. Broncon kimppujen tyyli miellyttää itseäni kovasti ja morsiuskimpun hinnaksi arvioitiin 100€ molemmin puolin ja kolmen rannekukan hinnaksi 75-90€. Itseäni aluksi hieman jännitti tämä floristin etsiminen, että miten sitä osaa valita oikein kun lopullisen tuloksen näkee vasta hääpäivänä. Kuitenkin saamieni hyvien suositusten perusteella oli helppo katsoa juurikin Instasta eri floristien tyylejä ja valita niistä itselleen sopivimmat.

Jos muuten kaipaa hääkukkainspiraatiota etenkin hääkimpun osalta niin suosittelen ottamaan seurantaan Instassa Twisted Willow Flowersin. Niin upeita kimppuja, että huh! ♥

Entäs sitten hääpaikkamme kukat? Hääpaikan upean puutarhan ollessa (toivottavasti!) täydessä loistossaan heinäkuussa, tarvitsee paikka lähinnä muutamia kukkia sisätiloihin. Tässä postauksessa kerroinkin, että sivupöydille sijoitamme todennäköisesti nämä meiltä jo kotoa löytyvät kestoruusut. Näiden lisäksi noutopöydän koristeeksi voisi laittaa mahdollisesti yhden pöytäkimpun. 

Meillä on juhlapaikalla sekä pieniä pyöreitä että pitkiä suorakaiteen muotoisia pöytiä. Täytyy kysellä cateringiltä, että mahtuuko pieniin pöytiin ylipäänsä mitään koristeita kattausten seuraksi, mutta mikäli mahtuu, niin pöydän keskelle tulisi pieni maljakko, jossa voisi olla esimerkiksi pionia tai hortensiaa ja jotain leikkovihreää. Pitempiin pöytiin haluaisin vihreää köynnöstä ehkä muutamilla kukkasilla koristeltuna. Myös juhlapaikan kukiksi haluaisin nimenomaan puutarhan kukkia, joten siitä taitaa tulla meidän häidemme "kukkateema". Näin sama linja jatkuu juhlapaikalla ulkoolta sisälle sekä koko hääseurueen kukissa. 

Juhlapaikan kukat sekä Matiaksen, bestmanien ja isäni rintakukat tulevat todennäköisesti lähellä juhlapaikkaa sijaitsevasta kukkakaupasta. Puhuimme Matiaksen kanssa, että rintakukat pidettäisiin mahdollisimman yksinkertaisina. Ainakaan meidän hääseurueen miehistä tuskin kukaan haluaa mitään valtavaa ruusupuskaa roikkumaan rinnuksistaan. 

Onko muilla hääpareilla jotakin tiettyä teemaa kukissa tai tuleeko teidän häihin kukkia ylipäänsä?

Kuvat: täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä