Salatehtävät, pulloposti ja polaroid-vieraskirja

Salatehtävät olivat häidemme valmisteluissa niitä harvoja asioita, jotka ulkoistimme lähes kokonaan kaasoille ja bestmaneille. Meillä salatehtävät oli toteutettu niin, että juhlapaikalla oli purkki, josta jokainen vieras sai halutessaan käydä hakemassa yhden tai useamman tehtävän ja suoritettuaan sen, kirjoittaa nimensä lappuun ja palauttaa se tehdyille salatehtäville varattuun purkkiin. Seremoniamestari myös mainosti näitä tehtäviä kerran illan aikana jos joltain olisi muuten jäänyt tuo purkki huomaamatta. Purkin vieressä meillä oli vielä ohjeet salatehtävien suorittamiseen siltä varalta, että konsepti on jollekin vieras. Minä puutuin salatehtäviin ainoastaan sen verran, että keksin joukkoon muutaman henkilökohtaisemman tehtävän kohdistuen tiettyyn/tiettyihin vieraisiin. Tällaisia kun kaasot ja bestmanit eivät todennäköisesti olisi voineet keksiä kun  he eivät luonnollisesti tunne kaikkia vieraitamme yhtä hyvin kuin me. Esimerkkinä tällaisesta oli esimerkiksi tehtävä, jossa piti etsiä vieraiden joukosta poliisi (heitä oli häissämme kolme) ja kertoa hänelle, että on varastanut kaupasta alushousut.

Joskus salatehtävät toteutetaan niin, että jokaiselle vieraalle on jaettu valmiiksi yksi suoritettava tehtävä, mutta koin itse, että tällainen konsepti toimi ainakin meidän häissämme paremmin, että kellekään ei tullut paineita tehtävien suorittamiseen kun lapun sai ottaa vain jos siltä tuntui ja halutessaan vaihtaa jos tehtävä ei tuntunut itselle sopivalta. Meillä tehtäviä oli aika laidasta laitaan eli osa oli hyvinkin helppoja ja osa vaati oikeasti jonkun verran heittäytymistä. Osa vieraista innostui suorittamaan tehtäviä enemmänkin. Lisäksi mielestäni oli todella hauskaa, että me emme tienneet tehtävien sisältöä etukäteen, sillä monet tehtävistä kohdistuivat meihin. Etenkään Matias ei tuntunut tajuavan lähes mitään hommaa salatehtäväksi, joita hänelle tultiin suorittamaan. Vasta jälkikäteen kun luimme suoritettuja tehtäviä kotona niin hän hämmästeli, että "oliko tuokin juttu salatehtävä?!" :D Noista salatehtävistä on muutenkin riittänyt paljonkin puhetta ja hauskoja tarinoita häiden jälkeen. Ainoa asia mikä jäi hieman harmittamaan oli, että olisimme halunnut palkita salatehtäviä eniten suorittaneen henkilön ja lisäksi meidän mielestämme parhaan salatehtävän tehneen vieraan, mutta aikataulumme laahasi jossain vaiheessa iltaa niin pahasti jäljessä, että tuo palkitseminen jäi pois.

Pullopostin idea puolestaan oli kirjoittaa hääparille avioliittoneuvoja, treffi-ideoita tai muita terveisiä ja sujauttaa kirjoittamansa viesti pulloon. Pullo on tarkoitus avata ja saamamme viestit lukea ensimmäisenä hääpäivänämme. En osaa oikein sanoa, että kuinka monta viestiä saimme pulloon, mutta ainakin se on niin täynnä, että enempää ei olisi juuri mahtunutkaan eli ilmeisen moni kuitenkin tästä innostui. Se, että miten nuo viestit saadaan tuolta lasipullosta ulos tuleekin sitten olemaan ihan oma operaationsa.

Polaroid- vieraskirjamme täyttyi illan aikana kuvista ja terveisistä meille. Halusimme välttää pakolliset pönötyskuvat photobooth-rekvisiittojen kanssa, joten vieraat saivat käyttää kameraa mielensä mukaan eri tilanteissa. Kirjasta kyllä huomaa, että mitä pitemmälle ilta on edennyt niin sitä mielikuvituksellisimpia kuvia ja tervehdyksiä sivuilta löytyy ja tämä onkin mielestäni ihan parasta!

Tämä on Kuutamolla!

Kuten tässä häiden ohjelmaa käsittelevässä postauksessa kerroinkin niin monet perinteisistä hääleikeistä eivät uppoa meihin ja etenkin morsiamen ryöstö ja kenkäleikki olivat meille ehdottomasti no go-listalla. Ajattelimme kuitenkin, että edes yksi leikki olisi hauska toteuttaa häissä mikäli keksisimme jonkun oikeasti meidän näköisen ja hieman omaperäisemmän idean.

Jossakin vaiheessa mieleeni tuli kavereiden kanssa lapsena leikitty leikki, jossa tuli esittää kolme väittämää, joista kaksi oli totta ja yksi valhetta. Leikin idea oli selvittää yksinkertaisilla kysymyksillä, että mikä väittämistä oli valhetta. Tämä leikkimme oli saanut alkunsa televisiossa silloin pyörineestä Kuutamolla- ohjelmasta, jossa julkkisvieraat pelasivat tätä. Muistaako kukaan muu tätä kyseistä ohjelmaa?

Aloinkin pohtimaan, että olisikohan tästä muokattavissa jonkinlainen hääleikki. Esitin tämän leikin aihion kaasoille ja bestmaneille illanvietossa, jossa valitsimme hääviinejä ja yhdessä onnistuimmekin ideoimaan mielestäni tämän hyvin toimineen hääleikin.

Ideana siis oli, että kaasot miettivät etukäteen kolme väittämää minusta, joista kaksi piti paikkansa ja yksi oli valhetta. Bestmanit puolestaan tekivät saman Matiaksesta. Nämä kaikki väittämät olivat pieniä tarinoita tai hauskoja sattumuksia meihin liittyen. Kaasot kertoivat etukäteen keksimänsä väittämät minulle ja bestmanit puolestaan Matiakselle, sillä tämän leikin kompastuskivenä on se, että pitää olla mahdollisimman varma siitä, että toinen ei tiedä sinusta kerrottavia väittämiä. Muutenhan hän arvaisi heti mikä tarinoista ei pidä paikkansa.

Häissä ensin kukin kaasoista esitti yhden väittämän. Tämän jälkeen Matias sai kysyä kultakin yhden kysymyksen väittämiin liittyen, mutta kysymyksiin tuli vastata ainoastaan joko kyllä tai ei. Tämän jälkeen ohjelmaa juontanut seremoniamestarimme kysyi vieraiden mielipidettä eli vieraat saivat osallistua leikkiin kertomalla pöytäkunnittain oman mielipiteensä siitä mikä väittämistä on valhetta. Seremoniamestari merkitsi jokaisen pöydän vastauksen ylös ja kertoi meille, että kuinka monta pöytää oli veikannut mitäkin väittämää valheeksi. Seuraavaksi Matias pohti väittämiä hieman ääneen ja perusteli, että miksi hänen mielestään väittämä on totta/valhetta.

Sama homma toteutettiin myös toisin päin eli minä sain arvuutella bestmanien keksimistä tarinoista, että mitkä niistä ovat totta ja mikä valhetta. Sekä kaasot että bestmanit olivat onnistuneet keksimään todella hauskoja tarinoita, jotka kyllä kirvoittivat kaikissa hyvät naurut. Hauskaa oli, että arvasimme kummatkin Matiaksen kanssa oikein, että mikä väittämistä on valhetta, vaikka yleisön keskuudessa eniten ääniä sai meidän kummankin kohdalla jokin muu väittämä. Selvästi siis tunnemme toisemme melko hyvin!

Tämä itse mukailtu hääleikkimme osottautui siis oikein toimivaksi ohjelmanumeroksi. Se oli hauska, meidän näköinen ja vieraatkin pääsivät siihen kivalla tavalla osalliksi.

Kuvat: Joni Alhonen

Pohdintaa häiden ohjelmasta

Häiden ohjelma tuntuu olevan melko mielipiteitä jakava asia. Toiset tykkäävät runsaasti ohjelmaa ja tekemistä sisältävistä häistä, toiset liputtavat ennemminkin yleisen seurustelun ja bilettämisen puolesta. On perinteisten hääleikkien ystäviä ja toisaalta niitä viimeiseen asti karsastavia. Mihin leiriin me sitten kuulumme? Meidän häissä pääpaino tulee varmasti olemaan enemmän yleisessä seurustelussa ja tanssimisessa pienellä ohjelmalla maustettuna.

Hääleikeistä puhuttaessa olemme Matiaksen kanssa molemmat yhtä mieltä siitä, että meidän silmissämme sangen loppuun kulutettua kenkäleikkiä ei tulla meidän häissä näkemään. Kenkäleikki voi sinänsä olla ihan hauska ohjelmanumero jos kysymykset ovat oikeasti omaperäisiä ja kekseliäitä eikä kenkien nostelu jatku liian pitkään. Me emme kuitenkaan syty tuolle leikille niin paljon, että haluaisimme sen omiin häihimme. Kenkäleikin kanssa samaan kategoriaan laittaisin meidän kohdalla myös morsiamen ryöstön. Tuo leikki voi olla oikeasti hauska jos sulhaselle keksittävä tehtävä on hyvä, mutta itse en ole tällaiseen vielä törmännyt vaan kaiken maailman runon kirjoittamiset tai laulujen laulamiset herättävät lähinnä myötähäpeän tunteita.

Vaikka meillä hääjuhlan pääpaino ei olekkaan leikeissä niin yksi tai kaksi lyhyttä hääleikkiä voisi kuitenkin olla kiva. Hääjuhlan alkuun mielestäni hauska ”tutustumisleikki” voisi olla esimerkiksi sellainen, että morsian ja sulhanen ovat selkä juhlavieraisiin päin ja vieraille näytetään aina vaihtuva sana esimerkiksi ”morsiamen serkut" tai "on hoitanut sulhasta vauvana". Itsensä kuvauksesta tunnistavat vieraat nousevat tällöin seisomaan, jolloin hääpari kääntyy ja heidän tehtävänään on arvata, että mikä seisovia vieraita yhdistää. Mielessäni on muutama muukin humoristisempi hääleikki, mutta ne jääköön vielä salaisuudeksi.

Yksi häihimme tuleva ohjelma, josta olen todella innoissani on glittermeikkaaja. Tämä idea vahvistui viime keväisessä hääblogipäivässä ja tuolloin pohdin täällä bloginkin puolella glittermeikkaajan pestaamista häihin nostattamaan biletunnelmaa. Pyysin kahdesta firmasta, Glitternistiltä ja Elina K:lta, tarjoukset tällaisesta keikasta. Glitternistiltä sainkin nopeasti vastauksen ja päädyin bookkaamaan heidät, sillä toisen yrityksen edustajalta sain vastauksen vasta yli kuukautta myöhemmin, onneksi sentään pahoittelujen kera.

Meille tulee siis Glitternistiltä kaksi glittermeikkaajaa vieraiden innokkuudesta riippuen noin kolmeksi tunniksi. Yksi glittermeikkaaja ehtii tehdä tunnissa noin 10 meikkiä, joten varmasti kaikki halukkaat ehtivät tuossa ajassa saada kimalteet naamaan kun meikkaajia on kaksi. Hintaa tällä paketilla on matkakuluineen 335€ ja sain vielä Glitternistiltä postissa kuvissa näkyvän yllätyspaketin kun bookkasin heiltä tämän keikan. Pisteet tällaisesta huomioinnista!

Meidän häiden ohjelmassa ovat myös perinteiset morsiuskimpun ja sukkanauhan heitto. Jälkimmäinen pienellä twistillä tosin. Näiden lisäksi salatehtävät ja hääbingo tulevat  mahdollisesti vieraiden omaa tahtia suoritettavaan ohjelmistoon ja hääbändi soittaa meillä kolme tuntia. Tähän kun vielä lisätään ruokailu ja mahdolliset puheet niin kyllä tuossa alkaa olla mukavasti ohjelmaa hääjuhlaan eli toivottavasti ainakaan kellään ei tule tylsää!

Millaista ohjelmaa te olette suunnitelleet häihinne vai onko koko ohjelman pähkäily kenties kaasojen ja bestmanien vastuulla?

Kuvat: täältä ja täältä