Morsiamen häälook - mekko ja asusteet

*Postaus on hääpuvun osalta yhteistyö White Dressin kanssa*

Kuten tässä postauksessa viime talvena kerroinkin, hääpukuni löytyi lopulta Helsingin Stockmannin yläkerrassa sijaitsevasta White Dress- hääpukuliikkeestä Pronoviaksen mallistosta. Kun aloin etsimään hääpukua niin kahdesta asiasta olin varma. En halunnut niin sanottua prinsessa-mallista mekkoa enkä olkaimetonta pukua (ja minun hääpukunihan oli lopulta näitä kumpaakin). Olin siis lähtökohtaisesti aivan vakuuttunut siitä, että tulisin haluamaan vartalonmyötäisen puvun, jossa kurvini pääsisivät oikeuksiinsa. Kyse ei loppujen lopuksi ollut siitä etteikö tuollainen mekkomalli olisi sopinutkaan minulle vaan ennemminkin siitä, että en saanut noissa puvuissa sitä kuuluisaa morsian- fiilistä.

Se, että päätin ylipäänsä sovittaa hääpukuani oli osittain vitsikin. Olin kyllä todella tykästynyt off shoulders- mallisiin pukuihin ja mielestäni tässä puvussa oli ihan täydellinen yläosa, mutta helman osalta tämä ei vastannut yhtään sitä mitä olin etsimässä. Sovitinkin tätä pukua lähinnä sillä ajatuksella, että halusin nähdä miten yläosa sopisi ylleni ja ajattelin myös, että annetaan nyt sitten seurueeni nähdä minut tällaisessa kunnon tylliunelmassa mistä he olivat puhuneetkin.

Hetken aikaa mekossa oltuani aloin kuitenkin ihastumaan siihen todella kovasti. Ensimmäistä kertaa minulla oli sellainen olo, että tämä mekko on nimenomaan HÄÄpuku. Ihastuin myös siihen pieneen yksityiskohtaan puvussa, että nuo off shoulder- olkaimet olivat irrotettavat, joten mekolle sai helposti kaksi erilaista ilmettä. Otin olkaimet pois esimerkiksi onnittelujen ajaksi, sillä ihmisiä halaillessa ne olisivat muuten lähteneet samantien irti. Jos siis olisin halunnut pitää olkaimia koko illan niin olisin ehdottomasti ommelluttanut ne mekkoon, sillä nyt ne olivat kiinni vain pienillä neppareilla. Kokonaan taisin irrottaa olkaimet hääkakun leikkaamisen jälkeen.

Sen verran on kyllä pakko sanoa, että käytännöllisyyden huipentuma tämä mekko ei ollut valtavan helman vuoksi, mutta silti niin ihana, että ei kyllä kaduta ollenkaan! Helmaa sen sijaan olisi voinut lyhentää vähän enemmän näin jälkikäteen ajateltuna. Hyvä puoli tuossa valtavassa laahuksessa oli näyttävyyden lisäksi, että se pysyi lähes koko ajan kauniin näköisenä. Monissa sovittamissani mekoissa nimittäin kyllä oli upea laahus, mutta kävellessä ne menivät välittömästi niin epämääräiseen myttyyn, että tuntui kuin laahuksen pointti olisi kadonnut kokonaan. Tässä puvussa tuota ongelmaa ei onneksi ollut. Mekon laahus näkyy parhaiten näissä vihkimistä käsittelevän postauksen kuvissa.

Hääpäivän asusteet esittelinkin tarkemmin tässä postauksessa. Minulla oli siis simppeli pitkä huntu, jonka otin pois alkumaljojen ja onnitteluiden jälkeen. Kenkinä minulla olivat ihanat Minna Parikan vaaleanpunaisella glitterillä kuorrutetut Raquelit, jotka kuitenkin vaihdoin ballerinoihin jonkin ajan jälkeen jalkani rasitusmurtuman takia. Onneksi nuo Parikat pääsevät kunnolla käyttöön myöhemmin!
 

Koruina minulla oli perintösormuksesta alunperin teetetty rannekoru sekä astetta kimaltavammat kaulakoru ja korvikset. Sekä tietenkin sormukset! Nämä olivat mielestäni juuri sopiva yhdistelmä pukuni kanssa, sillä yläosan avonaisuus kaipasi ehdottomasti jotain kaulakorua ja korvikset erottuivat kauniisti hiusteni ollessa kiinni.

Viimeaikaisia hääpuuhia

Viime aikoina tahti hääasioiden hoitamiseen on vain kiihtynyt, joka tietysti tarkoittaa sitä, että meidän suuri päivää lähenee ihan hurjaa vauhtia! Koska viime viikkoina on häärintamalla tapahtunut ja tulee vielä tapahtumaan melko paljon niin ajattelin tehdä pientä koontia, että millaisten hääasioiden parissa viime viikot ovat menneet.

Huhtikuun viimeisenä viikonloppuna suuntasimme äitini kanssa Turkuun suunnittelemaan floristimme kanssa minun hääkimppuani sekä kaasojen rannekukkia. Floristimme sattui juuri osallistumaan tuolloin ehdottomanani päiväni Hus Lindmanissa pidetyssä pieneen häätapahtumassa, joten palaverimme meni oikein mukavasti hääkakkumaistelun lomassa ja uskon, että ideoistani saatiin kiinni. Kukkasuunnitelmistamme kirjoittelinkin jo tarkemmin täällä.

Vapun jälkeen koitti tammikuusta asti odotettu päivä kun sain hakea hääpukuni White Dressiltä. En tiedä, että onko kyseessä jokin morsianten tyypillinen jännitysmomentti, mutta jostain syystä pelkäsin, että entä jos hääpukuni ei mahtuisikaan päälleni, vaikka liikkeessä ollut sovituskappale oli juuri omaa kokoani. Hassuksi tuon pelkoni teki myös se, että olen pikemminkin laihtunut jokusen kilon tuosta sovituksesta, joten järjellä ajateltuna tietenkin mekko mahtuisi pälleni. Sain siis huokaista helpotuksesta kun mekko sujahti ylleni oikein mallikkaasti. Tosin vähän liiankin, sillä ompelijan kanssa totesimme, että puvussani on vyötärön kohdalla reilusti ylimääräistä kangasta kun ihmettelin, että miksi puku ei istu yhtään niin hyvin sovituskappale. Välisovituksessa viime viikolla vyötärö olikin kavennettu ja nyt olen puvun istuvuuteen todella tyytyväinen. Vielä edessä on helman lyhennyksen viimeistely ja rannelenkkien vaihto. Tein eri ompelimoiden välillä suhteellisen paljon vertailua ja lopulta päädyin viemään mekkoni Ateljee ompelimo Suvi Valanteelle, joka sijaitsee Espoon Tapiolassa. Suvin kokemus juuri hääpukujen korjausompelusta vakuutti minut ja ompelimon sijainti on itselleni kätevä varsinkin kun puvun kanssa joutuu näitä välisovituksia tekemään.

Häidemme viimeinen ilmoittautumispäivä vieraille oli lauantaina 4.5. Aivan valtaosa vieraista oli onneksemme ilmoittautunut tähän mennessä ja vain muutamaa tarvitsi viikonlopun jälkeen muistutella asiasta. Meidän kutsulistalla oli 93 henkilöä, joista kolme ilmoitti, että on estynyt tulemaan eli näillä näkymin meidän häitä juhlitaan 90 vieraan voimin. Nyt voimmekin sitten laittaa vieraiden paikkamerkit tilaukseen!

Muutamia viikkoja sitten päädyimme myös varaamaan vieraille bussikuljetuksen kirkolta juhlapaikalle. Alunperin emme ajatelleet kyytiä varata vaan tilata etukäteen kirkolle tilatakseja. Jossain vaiheessa laitoin kuitenkin ihan mielenkiinnosta tarjouspyynnön tilausajot.net- sivustolle. Muutama alussa tullut tarjous oli sen verran korkea, että sillä hinnalla diili bussikuljetuksesta olisi todellakin jäänyt tekemättä. Saimme kuitenkin yhden erittäin kohtuullisen tarjouksen, jonka vuoksi päätimme bussikyydityksen varata. Olisihan se nimittäin kiva, että vieraat pääsisivät mahdollisimman helposti ja nopeasti juhlapaikalle.

Soitin taannoin vihkipaikkakuntamme kirkkoherranvirastoon kysyäkseni vihkimisen kestosta sekä muista vihkimiseen liittyvistä käytännön asioista. Tässä yhteydessä kävi ilmi, että esteettömyystodistuksen lisäksi meidän pitäisi toimittaa papillemme etukäteen vihkiraamattu omasta kotiseurakunnastamme. Eipä olisi tullut tällainen asia ikinä mieleen jos se ei olisi tuossa yhteydessä tullut esille! Seuraavaksi soitin siis kotiseurakuntaamme, jossa kävimme läpi esteiden tutkintaan liittyviä asioita (olen huomannut, että kyseisestä aiheesta liikkuu Facebookin hääryhmissä melko epämääräistä ja virheellistäkin tietoa) sekä kysyäkseni, että miten saisin meille vihkiraamatun. Sovimmekin, että käyn hakemassa sen viikonloppuna kotikirkkomme vahtimestarilta. Homma hoitui siis lopulta varsin kätevästi, mutta tämä tosiaan kannattaa pitää mielessä jos tiedossa on kirkollinen vihkiminen oman kotiseurakunnan ulkopuolella.

Kuun puolivälissä laitoin tilauksen vetämään Urjalan Makeistukkuun, josta tilasimme muutaman jutun vieraslahjoja varten sekä erilaisia suklaita hääkakun kaveriksi kahvipöytään. Varsinaista karkkibuffettia meille ei siis tule, mutta ajattelin, että kakun lisäksi voisi olla kiva tarjota jotain pientä makeaa. Suklaat olivat tähän mielestäni hyvä, edullinen ja helppo ratkaisu. Tilattavan määrän arvioiminen tuntui sen sijaan aluksi hankalalta. Lopulta päädyimme tilaamaan suklaata 5,5kg, joka tekisi 90 vieraalle reilu 60 grammaa per henki. Uskoisin tämän riittävän hyvin ja mahdolliset ylimääräiset suklaat voi sitten laittaa vielä myöhemmin tarjolle. Täytyy muuten antaa täydet pisteet Urjalan Makeistukulle toimituksen nopeudesta. Tein nimittäin tilauksen keskiviikkona ja torstaina sain jo ilmoituksen, että tuotteet ovat noudettavissa postista.

Tuntuu, että viime aikoina aikaa on vierähtänyt niin paljon eri häihin liittyviä asioita hoitaessa, että tämä postaus ei loppuisi ikinä jos alkaisin erittelemään aivan kaikkea. Näiden lisäksi olemme muun muassa tehneet laskelmat ja ennakkotilauksen häihin tulevista juomista, sopineet vihkikeskustelun ja kirkkoharjoituksen ajankohdan, lyöneet lukkoon kuvauspalaverin kuvaajan kanssa ja tehneet muutamia puuttuvia koristehankintoja. Lisäksi itselleni tarttui eilen mukaan kaupoilta kakkoskengät ja häätuoksu, josta lisää vähän myöhemmin. Tällä viikolla pidämme myös kaasojeni kanssa askarteluillan, jossa viimeistelemme polttarikirjani ja teemme vieraslahjapusseja sekä tuunaamme kylttejä häihin. Onneksi pidän Exceliä näistä kaikista hoidettavista asioista tai muuten jotain varmasti unohtuisi hoitaa ajallaan!

Millaista vaihetta teidän hääsuunnitteluissa eletään?

Hääpukuliike White Dress ja sen oikean mekon löytyminen

*tämä postaus on toteutettu yhteistyössä White Dressin kanssa*

Kuudes ja loppujen lopuksi viimeinen hääpukuliike, josta lähdin unelmieni pukua metsästämään oli Helsingin keskustan Stockmannin yläkerrassa sijaitseva White Dress. Liikkeestä löytyy hääpukujen lisäksi myös juhlamekkoja sekä asusteita kuten iltalaukkuja, kenkiä, koruja, pitsiboleroita, koristevöitä ja huntuja. Ensimmäisellä sovituskerralla sain katsoa liikkeen katalogeista mieleisiä pukuja sovitettavaksi, sillä noista kuvista on helpompi hahmottaa mekot edestä ja takaa kuin selata niitä vain rekeistä.

White Dressin liike on mielestäni tilana todella kiva ja viihtyisä. Liikkeestä löytyy kaksi sovitushuonetta ja suuren peilin edessä olevaa koroketta eli kerrallaan voidaan palvella kahta asiakasta. Sovitushuoneissa on reilusti tilaa niin, että peilailu onnistuu hyvin sielläkin, joka on oman kokemukseni mukaan melko harvinaista ainakin suomalaisissa hääpukuliikkeissä.  Isommalle korokkeelle kohdevalojen loisteeseen astuessa olo tuntuu vähintäänkin ylelliseltä.

White Dressin valikoimissa on Pronoviaksen, Kelsey Rosen, White Onen sekä Wattersin hääpukuja. Sovitin White Dressillä yhteensä viittä erilaista hääpukua eri merkeiltä. Tuo yllä oleva tyllihelmainen puku oli aivan keijukaismaisen kevyt päällä. Näkisin tämän tyylisen puvun nappivalinnaksi esimerkiksi rantahäihin. Alla oleva puku nousi puolestaan kaikista sovittamistani hääpuvuista yhdeksi suosikikseni. Kun mietin muita sovittamiani pitsipukuja niin tämä oli heittämällä mukavin päällä ja mielestäni kimallusta ja pitsiä oli juuri sopivassa suhteessa. Laahus oli tässä myös todella upea!

Mikä sai minut sitten kuitenkin päätymään juuri hääpukuuni? Tässä vaiheessa täytyy myöntää, että se olikin melkoinen musta hevonen. Valitsin mekon sovitettavaksi, sillä siinä oli muutama kiehtova elementti, mutta kokonaisuuden perusteella ihmettelen hieman itsekin, että edes valitsin sovittaa tuota pukua. Lähtökohtaisesti olin siis lähes satavarma ettei tuo mekko olisi kuitenkaan minua varten.

Mutta kuinkas sitten kävikään. Kun astuin korokkeelle esitelläkseni puvun seurueelleni katsoin pukua ensin peilistä hieman huvittuneena ja ennen kuin huomasinkaan niin aloin pitämään näkemästäni kovasti. Tässä puvussa oli alusta lähtien niin hyvä olla. Puku oli kaunis ja tuntui sopivan napakalta päällä, mutta ei mistään kohtaa epämukavalta. Siinä oli helppo liikkua ja se näytti hyvältä myös istuessa. Tässä mekossa kiehtoi myös pieni yksityiskohta, joka tekee siitä hieman muunneltavan. Ensimmäistä kertaa sain kaipaamani morsian- fiiliksen hääpuvussa enkä olisi millään halunnut ottaa mekkoa pois päältäni. Lähdin liikkeestä aivan hymy korvissa, niin ihanan olon tuo mekko oli minulle saanut aikaan.

Vaikka hääpukuni kolahti jo ensimmäisellä kerralla enemmän kuin mikään muu niin halusin silti vielä pohtia asiaa rauhassa kotona ja tulla sovittamaan mekkoa vielä toisen kerran. Katselin kotona eri hääpukusovituksista ottamiani kuvia ja vertailin sitä tuohon mekkoon. Hetkittäin mietin, että uskallanko todella hylätä aiemmat ajatukseni siitä millaisen hääpuvun haluaisin ja lähteä tämän varsin erilaisen mekon matkaan.

Toinen sovituskerta sitten vahvisti, että pakko se on vain uskaltaa. Mekko tuntui yhtä omalta kuin esimmäisellä kerralla ja sai vatsaperhoset liihottelemaan. Sen verran voin paljastaa, että hääpukuni löytyi lopulta Pronoviaksen mallistosta, mutta tarkempi esittely on luvassa sitten häiden jälkeen. Vaikka hääpuvun etsiminen oli kaiken kaikkiaan hauska prosessi niin olen kuitenkin helpottunut, että se oikea mekko löytyi vihdoin. Ehdin jo hetken pelätä, että saanko missään puvussa sitä kuuluisaa morsian- fiilistä kun olin kuitenkin sovittanut jo kymmeniä mekkoja kuudessa eri liikkeessä. Iso kiitos vielä White Dressin ammattitaitoiselle henkilökunnalle, joka teki sovituksestani todella mielekkään kokemuksen ♥

Zazabella Helsinki

Täytyy tähän heti alkuun myöntää, että ennakko-odotukseni Zazabellasta eivät olleet kovin korkealla. Olin kuullut liikkeestä sekä hyvää että huonoa, joten mielikuvani oli melko ristiriitainen. Kuitenkin liikkeeseen sisään tullessani vastassani oli positiivinen yllätys. Mekkopaljoudesta huolimatta onnistuin heti bongaamaan kauniita hääpukuja ja niitä oli helppo selata rekeissä kun mekot oli jaoteltu mallin mukaan. Valitsin yhdessä myyjän ja seurueeni kanssa melko nopeasti useamman mekon sovitettavaksi. Sovitusalueesta ja kopeista täytyy antaa myös pisteet Zazabellalle, sillä ne olivat riittävän isot palvelemaan kahta samaan aikaan mekkoja sovittavaa asiakasta. Ei siis tullut samanlaista epämiellyttävää ahtauden tunnetta kuin Niinattaren sovituksessa.

Oikeastaan kaikki Zazabellassa sovittamani hääpuvut olivat vartalonmyötäisiä mekkoja laahuksella. Näistä mekoista kolme oli sellaisia, joihin oikeasti ihastuin ja yhtä harkitsin hieman vakavammin jonkun aikaa. Nämä yllä olevat pitsipuvut olivat ihan kauniita, mutta loppujen lopuksi melko hiostavia ja epämukavia päällä.

Nämä kaksi mekkoa puolestaan olivat melkoisia yllättäjiä, sillä en olisi uskonut, että voisin ihastua näinkin yksinkertaisiin hääpukuihin. Etenkin tuo ylempi mekko jäi kummittelemaan mieleeni joksikin aikaa. Tässä mekossa oli todella kauniit pitsiset yksityiskohdat ja erityisesti tuo helman pitsikaistale oli ihanan erilainen yksityiskohta. Lisäksi noissa yläosan pitsikukissa oli hieman säihkettä, mikä elävöitti mekkoa kivasti valoon osuessaan. Näiden kummankin mekon materiaali oli lisäksi todella pehmeää mikä teki näistä mukavia päällä. Vaikka tuo ylempi mekko ihastuttikin kovasti, niin se jäi silti hieman pliisuksi omaan makuuni. Hääpäivä on yksi elämän ainoista tilaisuuksista kun ei juuri tarvitse miettiä, että onkohan jokin mekko niin sanotusti ”liikaa”. Omalla kohdallani sanoisin siis, että haluan pukuni olevan mieluummin hieman liian överi kuin simppeli. Lisäksi juhlapaikkamme ollessa vanha kartano niin koin tämän mekon ehkä enemmän ranta- kuin kartanohäihin sopivaksi. Olisi muuten kiinnostavaa kuulla, että ovatko muut miettineet puvun sopivuutta juhlapaikkaan valitessaan hääpukua?

Vaikka omaa hääpukuani en Zazabellasta löytänytkään niin annan kyllä tälle liikkeelle lämpöiset suositukset! Valikoimaa oli paljon, liiketila oli toimiva ja palvelukin pelasi oikein hyvin. 

Sovituskokemuksia hääpukuliike Vienosta

Syyskuisen lauantain hääpukusovituskierroksemme kolmas ja viimeinen liike oli Töölön Museokadulla sijaitseva Vieno. Olen seurannut kyseistä liikettä pitkään Instagramissa ja Vieno olikin yksi ensimmäisistä liikkeistä, johon tiesin haluavani varata ajan kun olisi aika lähteä sovittelemaan hääpukuja.

Yksi syy miksi halusin varata Vienosta sovitusajan oli liikkeen astetta omaleimaisempi pukuvalikoima. Vaikka en tavoittele hääpuvullani mitään super erikoisuutta niin en kuitenkaan haluaisi, että joka toisella morsiamella olisi lähes samanlainen puku. Hieman tosin arvelutti, että olisiko Vienon valikoima omaan makuuni liian ”boho chic”-tyyliä, mutta eipä auttanut kuin lähteä paikan päälle selvittämään asiaa.

Liiketilana Vieno on kaunis ja ihanan valoisa. Valikoima puvuissa ei ole valtava, mutta sovitettavaa löytyy kyllä mukavasti. Vienossa koko liikkeen saa sovituksen varatessa tunniksi omaan käyttöönsä, mikä on iso plussa.

Sovitin Vienossa useampaa kaunista ja hauskan erilaista pukua. Monista niistä itselleni tuli kuitenkin enemmän mieleen ilta- kuin hääpuku, joten morsian-fiilis jäi valitettavasti puuttumaan. Uumoiluni liikkeen painotuksesta boho chic-tyyliin osoittautui oikeaksi, sillä sitä tyyliä edustavia pukuja liikkeessä oli paljon.

Tuntuu hieman kurjalta kirjoittaa, että asia, johon Vienossa petyin pahasti oli palvelu. ”Hääskeneä” ahkerasti seuraavana olin saanut liikkeen tunnelmasta todella erilaisen kuvan. Palvelu oli tervehtimisestä alken mielestäni ynseää ja koin alusta alkaen itseni enemmän vaivaksi kuin arvostetuksi asiakkaaksi. Minua palvellut henkilö oli koko sovituksen ajan todella vähäsanainen eikä kommentoinut sanallakaan, että sopivatko puvut minulle vai ei. Kaasoni olivat myös tehneet samat havainnot kyseisen henkilön käytöksestä. Olen itsekin työskennellyt vaativan asiakaspalvelun parissa ja ymmärrän, että kaikilla on huonojakin päiviä, mutta mielestäni silti asiakkaalla on oikeus odottaa edes perus hyväntuulista palvelua.

Tämän kokemuksen perusteella en siis voi suositella liikettä palvelun puolesta, mutta hieman erikoisempaa häätyyliä hakevien morsianten kannattaa kyllä Vienossa pukujen puolesta pistäytyä.

Onko muilla samanlaisia palvelukokemuksia hääpukua etsiessä ja estäisikö se teitä hankkimasta pukua kyseisestä liikkeestä?